Sisällys
Hallituksen puheenjohtaja:
Yliopistomaailman toimintatavat muuttuvat, perusfilosofia säilyy
Uusi yliopistolaki toi myös Helsingin yliopistoon tiedeyhteisön ulkopuolisilla vaikuttajilla vahvistetun hallituksen. Laki heitti korkeakoulumaailman markkinayhteiskunnan lakien armoille, ja pani sivistyksen airuen autonomian kyseenalaiseksi. Vai onko sittenkään näin, Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen?
- Tuo pelko ei ole mielestäni aiheellinen. Uusi yliopistolaki tuo enemmän vapauksia, mutta korostaisin, että ei meillä jatkossakaan ole vapaat kädet sille, mitä pitää tehdä ja mitä voidaan tehdä. Siitä pitää huolen jo yliopistolaki. Enemmän kuin yliopistolaitoksen perusfilosofia tässä muuttuvat toimintatavat.
Puheenjohtajan nuijaan nelivuotiskaudelle syksyllä 2009 tarttunut Tanskanen muistuttaa, että myöskään valtiovallan rooli korkeakoulujen perusrahoituksessa ei jää millään lailla taka-alalle. Silti esimerkiksi tutkimukseen panostavan Helsingin yliopiston kanssa on kyettävä löytämään uusia toimintamalleja.
- Rahoituksen perusteiden olisi tuettava strategiaamme; OPM:n sitoutuminen meidän tavoitteisiimme tutkimukseen panostavana huippuyliopistona aiheuttaa vääjäämättä jännitteitä. Ne ovat ratkaistavissa ainoastaan pitkäjänteisen rakentavan vuoropuhelun avulla.
Uuden yliopistolain mukanaan tuoma pelko sivistyksellisen panoksen rajoittumisesta ja perusopetuksen tason laskusta on Tanskasen mukaan ylireagointia. Uusi hallitus on valmis rakentamaan akateemiselle tutkimukselle entistä vankempia, monitieteisiä toimintaedellytyksiä, jotka tukevat myös perusopetusta.
- Se mihin voimme vaikuttaa hyvinkin nopeasti on juuri perusopetuksen taso: massaopetuksesta on kyettävä siirtymään opiskelijoita aktivoiviin pienryhmiin. Lisäksi on pureuduttava siihen, että tutkinnot saadaan suoritettua kohtuullisen nopeasti. Yliopistoihin tullaan nuorempina, ja opiskelu on päätoimista lukukausien aikana, Tanskanen summaa.
Kai Maksimainen