Helsingin yliopisto

Viikin kampuksen historia alkaa keskiajalta

Pääosa Viikistä on peltolaaksoa, jota lännessä rajaavat Lahdenväylä ja Vantaanjoki sekä idässä Myllypuron kallioinen metsävyöhyke. Viikin eteläosa on luonnonsuojelualuetta.

Matalaa ja ruovikkoista Vanhankaupunginlahtea kutsutaan usein lintuparatiisiksi keskellä pääkaupunkia.

Viikin satoja vuosia vanha peltomaisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Keskiajalla Viikki oli yksi Helsingin pitäjän vauraimmista kylistä. Kaupungin perustamisen (1550) jälkeen Viikin pelloista muodostettiin kruununtila tuottamaan viljaa ja rehua Vantaankosken kuninkaankartanolle.

Kartanokeskus, jota suunniteltiin linnoitettavaksi, rakennettiin Vantaankosken saareen. Sieltä käsin vuonna 1555 perustettiin erillinen maataloudellinen kartanokeskus, Viikin Latokartano. Varsinaisen kuninkaankartanon elinaika saaressa oli lyhyt, sillä maaliskuussa 1571 Tallinnasta tulleet venäläiset partiojoukot tuhosivat sen. Kosken saari autioitui, eikä kuninkaankartanoa enää rakennettu uudelleen. Viikin Latokartanosta sen sijaan muodostui varsin huomattava maatila.

Latokartano on ollut maaherran virkatalona, sotilasvirkatalona, vuokrattuna yksityisille ja vuodesta 1931 lähtien yliopiston opetus- ja tutkimustilana.

 

Latokartanon tiluskartta vuodelta 1836.

 

 

 

 

 

 

Vankeinhoitolaitoksesta koetilaksi

Alueen kehitys yliopistokampukseksi ja tiedepuistoksi alkoi vuonna 1946, kun alue siirrettiin vankeinhoitolaitokselta Helsingin yliopiston koetilaksi.

1960-luvulla Viikkiin valmistuivat laitosrakennukset maatalous-, elintarvike-, kotitalous- ja ympäristötieteiden laitoksille. Samalla vuosikymmenellä alueelle kohosivat myös Latokartanon opiskelijakylän ensimmäiset opiskelija-asunnot.

Uusi rakentamisaalto Viikissä alkoi 1990-luvulla. Viikin tiedepuisto sai alkunsa vuonna 1993, kun päätös rakentamisesta tehtiin. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokset siirtyivät kampukselle Metsätieteiden taloon vuonna 2002.

Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat myös kampuksen sydän Infokeskus Korona sekä Biokeskukset 1, 2 ja 3, jotka sijaitsevat peräkkäin Viikinkaarella Infokeskuksen takana.

Biokeskuksiin muuttivat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan biologian ja farmasian laitokset, jotka vuoden 2004 alusta itsenäistyivät biotieteelliseksi tiedekunnaksi (nykyinen bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) ja farmasian tiedekunnaksi. Vuonna 2004 käynnistyi myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan muutto Hermannista Viikkiin, kun tiedekunnan uudet tilat valmistuivat kampuksen pohjoislaidalle.

Viikin tiedepuiston yrityshautomorakennukset Cultivator I ja II valmistuivat hieman Biokeskusten jälkeen.

Nykyisin Viikissä työskentelee noin 6500 opiskelijaa ja 1600 opettajaa. Kampus on Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta toiseksi suurin. Vanhaan peltomaisemaan on syntynyt vilkas tiedeyhteisö.

Lähde: Helsingin kaupungin kaupunkisuunitteluviraston esite "VIIKKI - 2000-luvun tiedekaupunginosa". Kuvat Mikko Arvinen ja S. Grönlund.