Opiskelijaksi Ohjeita opiskeluun Pro gradu -tutkielmat Työelämä ja alumnitoiminta Yhteystiedot

Venäjän kieli ja kirjallisuus kuuluu nykykielten laitokseen.

PL 24 (Unioninkatu 40 B, 4. krs)
00014 Helsingin yliopisto

Opiskelu > Mahdollisia työaloja

Akateeminen humanistinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden työskennellä lähes jokaisella yhteiskuntamme alalla. Alla on kapea otos rajattomista mahdollisuuksista.

Julkinen hallinto

ULKOMINISTERIÖ: Työ ulkoministeriössä on hallinnollista virkamiestyötä, mm. määrärahahankkeiden käsittelyä. Ulkoministeriöllä on usein koordinoiva rooli erilaisissa yhteistyöprojekteissa, ja sen sisällä toimii useita eri osastoja, jotka työskentelevät esim. Venäjä-asioiden ja EU:n alueen parissa.Vaikka ei olisikaan valmistunut kääntämisen ja tulkkauksen laitokselta, voi hakea rohkeasti myös kääntäjän ja tulkin tehtäviin. Kaikenlainen työkokemus on hyväksi.

Lisäksi monet kohdemaiden lähetystöt ja konsulaatit palkkaavat opiskelijoita harjoitteluun ja kesätöihin.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE): SYKE on osa Suomen ympäristöhallintoa, se toimii ympäristöministeriön alaisuudessa ja työllistää noin 600 työntekijää. Se on jatkuvassa yhteistyössä yliopistojen, kansainvälisten tutkimuslaitosten, viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. SYKE koostuu erilaisista asiantuntijaosastoista, joista esim. kansainväliset konsulttipalvelut tekevät kestävää yhteistyötä lähialueidemme, Venäjän ja Baltian, kanssa. Ympäristöpolitiikan alalla on tarvetta mm. Venäjän kulttuuria tuntevista ja venäjän kieltä osaavista henkilöistä. Itämeren alueen tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja tarvitsevat neuvotteluissa kulttuurin tuntemusta. Kielitaitoisella ympäristöalan asiantuntijalla ei tarvitse olla biologin tms. koulutusta, jos hänellä on muuten hyvä alansa asiantuntemus, yleistä kulttuurintuntemusta ja vahva kielitaito.

Yksityinen sektori

YKSITYISYRITTÄJÄ: Oman yrityksen perustaminen vaatii rohkeutta ja asialle omistautumista. Erityisesti kulttuuriala tuntuu vaativan yksityisyrittäjältä myös paljon kontakteja, ja tässä näkyy
aiemman työkokemuksen hyödyllisyys. Monipuoliset taidot ja tiedot ovat osa alan
vaatimuksia, mm. liiketaloudelliset kysymykset on hallittava myös kulttuurin tuottamisessa. Syksyn 2003 työelämäorientaatiokurssilla tutustuttiin kulttuurintuottajaan, joka järjestää Suomessa venäläisiä teatterivierailuja ja muuta kulttuurivaihtoa. Hän painotti työssään humanistisen yleissivistyksen ja kielitaidon merkitystä; jo niillä pääsee pitkälle, jos uskoo itseensä.

PERHEYRITTÄJÄ: Perheyrittäjältä vaaditaan samoja taitoja kuin muiltakin yksityisyrittäjiltä, mutta firman vastuu jakautuu useammalle henkilölle. Kurssilla vierailija kertoi oman perheensä yrityksestä, joka julkaisee autoalan lehtiä suomeksi ja venäjäksi sekä kustantaa alan kirjallisuutta. Tämän alan työssä myös kaikesta aikaisemmin opitusta on hyötyä, on osattava kirjoittaa ja visualisoida ideoita ja mainoksia lukijoille. Yksi parhaista puolista työssä on se, että työn ohella voi huolehtia perheestä, koska töitä voi tehdä kotoa käsin.

Kulttuuri- ja media-ala

KUSTANNUSTOIMITTAJA: Useamman kuin yhden kielen hallitsemisesta on hyötyä kustannusalalla. Lisäksi tarpeen ovat hyvä suomen kielen taito ja kielitaju. Kustannustoimittaja on "kirjan kätilö", projektipäällikkö, joka saattaa kirjan lukijoille. Työhön kuuluu ideointia, markkinointia, kirjan ulkoasun ja kuvituksen suunnittelua. Ala on varsin kiireinen, ja rauhallinen luonne on tarpeen. Myös tämä työ vaatii tiimityöskentelytaitoja, atk-osaamista ja budjetoinnin hallintaa. Ihmiset, joilla on akateeminen tutkinto, saavat yleensä organisointiin, suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä tehtäviä.

ULKOMAANTOIMITTAJA: Humanisti harjoittelee koko opiskelu-uransa ajan kirjoittamista, ja tästä hänelle on työmaailmassa paljon hyötyä. Useimmat entisen Itä-Euroopan maiden ulkomaantoimittajamme ovat freelance-toimittajia, ja toisaalta kuka tahansa voi tarjota maailman tapahtumista kirjoittamaansa lehtijuttua sanoma- tai aikakauslehdille. Toimittajan tehtävässä työ puhuu puolestaan; hyville ja aikaansa seuraaville kirjoittajille on aina käyttöä eri tiedotusvälineissä.

Yliopisto, koulut ja kansalaisopistot

OPETTAJA JA AIKUISKOULUTTAJA: Opettajan tehtäviä löytyy yhä laajemmalta kentältä aikuis-, lisäkoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen yleistymisen myötä. Opettajan on hallittava useampia kieliä tai tieteenaloja. Jos haluaa lähteä yritysmaailmaan aikuiskouluttajaksi, kannattaa lähettää oma cv ja hakemus useisiin yrityksiin ja painottaa akateemisia valmiuksia.

TUTKIJA: Yliopiston ensisijainen tehtävä on tutkimus. Jos haluat jatkaa uraasi yliopiston ja tieteen kehittyvässä maailmassa, kannattaa tutustua jatko-opiskelua koskevaan sivustoon.

Kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt

Kielitaitoisia työntekijöitä, joilla on akateeminen koulutus, tarvitaan myös kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten organisaatioiden palveluksessa. Järjestötoimintaan voi mennä mukaan jo opiskeluaikana. Silloin pääsee tutustumaan alaan, ja työnsaannin kannalta tärkeät suhteet eri alojen ihmisiin syntyvät huomaamatta. Jos kiinnostus kasvaa, voi omia sivuaineitaan suunnitella järjestötyössä vaadittavia taitoja silmällä pitäen. Hyödyllisiä voivat olla talouden ja hallinnon alan opinnot, kehitysmaatutkimus tai jonkin ammattialan opintokokonaisuus. Järjestötoiminnassa humanistin vahvuuksia ovat kielitaito, taito hankkia ja hallita tietoa, taito tuoda keskusteluun uusia näkemyksiä, organisointikyky ja laaja-alaisuus. Työnhaussa kannattaa olla itse aktiivinen, myös vapaaehtoistyö saattaa myöhemmin johtaa työpaikan saamiseen.

Mahdollinen järjestöalan työpaikka voi olla SPR:n kansainvälisen avun suunnittelija. Työnkuvaan kuuluu katastrofiavun ja kehitysyhteistyön suunnittelu ja organisointi. Katastrofiapua tarvitaan maailmalla yllättäen syntyvien kriisitilanteiden aikana. Kehitysyhteistyöprojekteissa tehdään pitempiaikaista yhteistyötä kohdemaan järjestöjen kanssa, esimerkiksi Karjalan ja Murmanskin alueen katastrofivalmiuden ja piiriyhteistyön vahvistamisessa. Suunnittelija pitää yhteyttä kansainväliseen Punaiseen Ristiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Tehtäviin kuuluu myös työskentelyä ulkomailla. SPR:ssä on eri työryhmiä, joissa työskentelee monia suunnittelijoita ja toimistoavustajia. SPR:n reservilistalle voi liittyä myös asiantuntijatyöntekijäksi, joita pyydetään palkalliseen työhön eri projekteihin tarpeen vaatiessa.

Hyvä tapa päästä mukaan kansainväliseen järjestötoimintaan on suorittaa työharjoittelu ulkomailla omaa kiinnostusta vastaavan organisaation palveluksessa. Kansainvälisen henkilövaihdonkeskus CIMO on tärkein ulkomaille harjoittelijoita välittävä organisaatio.
(Ks. CIMOn vaihto-ohjelmia.) Kansainvälisiin järjestöihin voi olla myös itse yhteydessä suomalaisten edustustojen kautta; harjoitteluun voi päästä vaikkapa YK:n päämajaan Geneveen. Paikan hankkiminen vaatii sitkeyttä, mutta se kannattaa, sillä kansainvälistä kokemusta arvostetaan työelämässä. Ks. Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen jäsenrekisteri.