Väitökset

Kansallinen uusliberalismi ajoi Suomen asiantuntijavetoista EMU-jäsenyyshanketta 1990-luvulla

Kansalliset uusliberalistiset hyödyt vaikuttivat eniten Suomen asiantuntijavetoiseen päätökseen hakeutua EMUn jäseneksi heti, kun talous- ja rahaliiton kolmas vaihe käynnistyi tammikuussa 1999, selviää valtiotieteen maisteri Marko Karttusen Helsingin yliopistossa 18.4. tarkastettavasta väitöksestä.  Kansainväliset tekijät kuten Ruotsin EMU-päätös jäivät vähäiseen asemaan maamme jäsenyyskantaa muodostettaessa. Marko Karttunen väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa valtio-opin alaan kuuluvasta aiheesta Evidence of Partisan Emphasis on EMU during 1994–1999: Comparing Finnish Parties. Kyseessä on maamme ensimmäinen sisältöanalyyttinen tutkimus Suomen salaisesta EMU-historiasta 1990-luvulla.
  
Karttusen tutkimuksen mukaan Kokoomus oli kolmesta suurimmasta puolueesta uusliberalistisin, kun taas SDP painotti muita enemmän kansainvälisyyttä Suomen Keskustan korostaessa kansalaisten sitouttamista EMU-päätöksen taakse. EMU:n uskottiin lisäävän vapaata markkinataloutta, yrittäjyyttä ja tiukkaa budjettikuria sekä vakauttavan valuutta- ja korkomarkkinoita. Muita jäsenyysetuja olivat talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvu.

Karttusen mukaan puolueet muodostivat EMU-kantojaan keskittyneellä asiantuntijavetoisella politiikan tekotavalla. Puoluejohto, asiantuntijat ja hallinnollinen eliitti päättivät maan EMU-strategian suunnasta. Yllättäen puolueet suhtautuivat välinpitämättömästi julkiseen mielipiteeseen, joka oli koko 1990-luvun EMU-jäsenyyttä vastaan. Puolueet keskittyivät enemmän puoluepoliittiseen kilpailuun kuin äänestäjien asenteiden seuraamiseen. Merkittävää oli myös se, että SDP linkitti EMU-kantansa yhteen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. 

Marko Karttunen tutkii väitöksessään ensimmäisenä Suomessa kolmen suurimman puolueen EMU-kantojen painotuksia julkisten kannanottojen, erittäin salaisina pidettyjen pöytäkirjojen ja puoluejohtajien yhteenvedonomaisten tiivistelmien avulla. Hän tuo esiin niitä keskeisiä tekijöitä, jotka muovasivat Suomen EMU-politiikkaa 1990-luvulla. Karttusen tutkimusaineisto sisältää suurissa määrin erittäin salaisena pidettävää asiakirjamateriaalia, joka on analysoitu kvantitatiivista sisällönerittelyä käyttäen ja hyödynnetty laajan haastatteluaineiston, mielipidemittausten ja mediamateriaalin rinnalla. Tutkimusta varten Karttunen haastatteli kahdeksaa Kokoomuksen, SDP:n ja Suomen Keskustan korkeinta puoluejohtajaa ja yhtä valtiovarainministeriön virkamiestä.

Tuore väitös nostaa esille sen, että asiantuntijavetoinen politiikkatapa vahvistaa kehitystä, jossa puolueiden politiikkakantojen painotukset lähenevät yhä toisiaan. Puoluekartalla vasemmalla olevat puolueet linkittävät yhä edelleen politiikkakantojaan niitä lähellä olevien intressiryhmien kantojen kanssa. Jotta tällainen kehitys estettäisiin, on puolueiden Karttusen mukaan opittava joustavimmiksi ja niiden on huomioitava kannattajansa paremmin.           

Karttunen esittelee lopuksi kolme ehdotusta, jotka lisäisivät puolueiden legitiimisyyttä politiikkakantojen muodostamisvaiheessa. Hänen mukaansa osallistumisaktiivisuutta on lisättävä kannattajien keskuudessa ja laajennettava uusiin äänestäjäryhmiin. Politiikkakantaa on avattava kannattajille heti valmistelussa ja uutta teknologiaa on hyödynnettävä kannattajia tavoitettaessa. Kaikkia mahdollisia intressiryhmiä on kuunneltava politiikkakannan muodostamisen aikana.   

Marko Karttusen väitöskirja julkaistaan sarjassa Acta Politica ja sitä myy valtio-opin laitos. Väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 18.4.2009 osoitteessa Päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5381-8

Marko Karttunen, 37, on syntynyt Polvijärvellä, Pohjois-Karjalassa ja suorittanut ylioppilastutkinnon Joensuun Lyseon lukiosta vuonna 1990. Paraikaa hän työskentelee konsulttina liikkeenjohdon viestintätoimistossa ja tuntiopettajana valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt poliittisena sihteerinä, taloustoimittajana ja kansainvälisen politiikan konsulttina. 

14.4.2009 Mari Peltonen