Yhteystiedot

Kanslia:
Unioninkatu 37 (PL 54)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 0294 1911 (yliopiston vaihde)
faksi: 02941 24835

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Opintotoimisto:
valt-optoim (at) helsinki.fi

Vahtimestarit Unioninkatu 37:
puh. 050 465 4339
tai 02941 24800

Vahtimestarit Unioninkatu 35:
puh. 050 448 7188 tai
02941 23978

Helka

Nelli

Flamma intranet

Tiedekunta Facebookissa

'f' Logo

TUHAT-tutkimustietojärjestelmä

Tiedekulma

tiedekulma: Hyvä yhteiskunta loka-marraskuu 2014

Väitökset

Investointeihin tarvittavan rahoituksen hinta vaihtelee Suomessa talouden suhdanteiden mukaan


Valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Freystätterin Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan tuloksissa korostuu rahoitustekijöiden tärkeä, erityisesti investointien kehitykseen, vaikuttava merkitys Suomen taloudessa.

Freystätterin mukaan rahoitustekijät voimistavat Suomen talouden suhdannevaihteluita. Yllättävät muutokset rahoituskustannuksissa eli niin sanonut rahoitusmarkkinasokit ovat keskeinen syy sekä normaaleihin suhdannevaihteluihin Suomessa että talouden 1980-luvun lopun voimakkaaseen ylikuumenemiseen. Rahoitustekijät voimistivat Suomen 1990-luvun alun lamaa ja hidastivat talouden toipumista.

Rahoitustekijöiden tuominen mukaan Suomen tuotannon kokonaisvaihteluita koskevaan analyysiin on Freystätterin mielestä tärkeää, jotta eräiden muiden tekijöiden, kuten ulkomaankaupan, rooli ei korostu liikaa.

Freystätterin väitöskirjan tulosten perusteella investointeihin tarvittavan rahoituksen hinta vaihtelee Suomessa talouden suhdanteiden mukaan. Kun yritysten ja kotitalouksien taseet heikkenevät laskusuhdanteessa, rahoituksesta maksettavat riskilisät kasvavat ja investoinnit vähenevät. Lainanottajien taseiden vahvuuden ja rahoituskustannusten vaihteluilla on tärkeä suhdanteita voimistava merkitys Suomen taloudessa. Suomen taloudessa toimii niin sanottu rahoitusakseleraattori.

Tulosten perusteella taseiden ja rahoituskustannusten suhdanteita voimistava vaikutus oli keskeisellä sijalla myös Suomen talouden 1980-luvun lopun ylikuumenemisessa ja 1990-luvun alun lamassa. 1980-luvun lopulla talous ylikuumeni, kun lainanottajien riskilisät laskivat vaikka heidän taseensa eivät vastaavasti vahvistuneet. Tästä seurasi yksityisten investointien voimakas lisääntyminen.

1990-luvun alun lamassa yksityisen sektorin nettovelkaantuneisuus kasvoi, rahoituksen riskilisät nousivat ja investoinnit supistuivat voimakkaasti. Suomen Venäjän-kaupan romahdus 1990-luvun alussa johti syvään ja pitkäkestoiseen lamaan siksi, että Venäjän-kauppaan sitoutunut pääoma menetti yllättäen taloudellisen arvonsa. Koko yrityssektorin kannalta tällä oli pitkäaikainen taseita heikentävä vaikutus. Lisäksi valuuttakurssin heikkeneminen kiinteän valuuttakurssin regiimistä luopumisen jälkeen heikensi ulkomaanvaluutassa velkaantuneiden yritysten taseita kasvattamalla velkataakkaa.

 Freystätterin tutkimuksesta ilmenee, että Suomen talouden toipuminen 1990-luvun alun lamasta oli hidasta nettoviennin positiivisesta vaikutuksesta huolimatta juuri siksi, että yksityisen sektorin velkaantuneisuuden purkaminen hidasti investointien ja sitä kautta tuotannon toipumista.

Hanna Freystätter väittelee 23.3. valtiotieteellisessä tiedekunnassa taloustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Essays on small open economy macroeconomics. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 Economicumin luentosalissa (Arkadiankatu 7).


Hanna Freystätter on työskennellyt vuodesta 1997 ekonomistina Suomen Pankissa.

 

13.3.2012 Mari Peltonen