Väitökset

Juoksuhaudoista yhteiskuntaan? Maanpuolustuksen ja puolustusvoimien tiedotuksen diskurssianalyyttinen tulkinta

Valtiotieteiden maisteri Jami Virta täydentää 18.2. Helsingin yliopistossa tarkastettavalla väitöksellään sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevaa tutkimusta. Hän selvittää miten vuosien 1965-1975 yhteiskunnallista muutosta tulkittiin julkisissa keskusteluissa sotilaallisen maanpuolustuksen ja puolustusvoimien kehittämisessä.  Virta tarkastelee tutkimuskohdettaan diskurssinäkökulmasta.

Suomalainen yhteiskunta muuttui nopeasti 1960- ja 1970-luvuilla. Koulutustason kehittyminen, kaupungistuminen ja yhteiskunnan laaja organisoituminen lisäsivät tyytymättömyyttä vallitsevaa yhteiskuntarakennetta ja sen valtasuhteita ylläpitäviä eliittejä kohtaan. Teknologian kehittyminen mahdollisti myös radikaalien näkökulmien esittämisen joukkotiedotuksessa aiheuttaen laajaa ja mielipiteitä jakaneita keskusteluja.

Virran pääasiallisen tutkimusaineiston muodostavat noin 35 000 joukkotiedotuksessa julkaistua uutista, pääkirjoitusta, artikkelia ja mielipidekirjoitusta, joita hän täydensi aikalaiskirjallisuudella, komiteamietinnöillä ja muilla arkistolähteillä. Tutkimuksen menetelmällinen viitekehys perustuu relativistiseen maailmankatsomukseen, jonka mukaan sosiaalinen todellisuus on suhteellista, eikä yksiselitteistä totuutta ole olemassa. Tiedon ja totuuden muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi ympäristö, jossa sitä tuotetaan. Aineiston analysoinnin menetelmä perustuu kriittiseen diskurssianalyysiin, jonka keskeisenä tavoitteena on selvittää mittavien yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia tiedotusvälineiden muuttuvien diskursiivisten käytäntöjen avulla. Keskeisenä tavoitteena on diskurssijärjestyksien muodostaminen tekstien lingvistisen analysoinnin tuella ja niiden yhdistäminen laajempaan sosiokulttuuriseen käytäntöön.

Virta havaitsi, että tarkasteltavalla ajanjaksolla on viisi merkittävää diskurssikokonaisuutta. Virallisen turvallisuuspolitiikan diskurssissa pyrittiin määrätietoisesti määrittämään sotilaallisen maanpuolustuksen ja puolustusvoimien asema turvallisuuspolitiikan keskeisimmän osan, ulkopolitiikan, tukevana osana. Tässä diskurssissa ilmenevät historiallisen muistin ja maantieteellisen aseman lisäksi sotilaspolitiikkaa määrittävät valtiosopimukset, sodankuvan muutos, puolustusvoimien tehtävät sekä voimistuva maanpuolustuskritiikki ja sukupolvien välinen ajatteluero.

Asevelvollisuuden diskurssissa on kysymys yksilön velvollisuudesta valtiota ja maanpuolustusta kohtaan. Diskurssin teemoina olivat omantunnonarat, aseistakieltäytyjät ja aseettoman puolustuksen vaatimukset kansainvälisten esimerkkien rohkaisemina. Diskurssi osoittaa joukkotiedotuksen avulla saavutettavat vaikutusmahdollisuudet ja pakottaa puolustusvoimat kehittämään tiedottamiskulttuuriaan.

Demokraattisuuden ja poliittisuuden diskursseissa siirrytään lähemmäs puolustusvoimien sisäistä kehittämistä yhteiskuntaan paremmin sopivaksi osaksi. Demokraattisuuden diskurssissa pyrittiin muuttamaan puolustusvoimien autoritäärisiksi koettuja valtasuhteita. Varusmiesten ja henkilökunnan ammattiyhdistystoiminnan kaltaisilla toimintatavoilla oli paljon yhtäläisyyksiä vastaavaan yhteiskuntakehitykseen. Poliittisuusdiskurssin myötä sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia pyrittiin samaan enemmän parlamentaarisen päätöksenteon alaisuuteen ja puolustusvoimien henkilöstölle samat oikeudet muiden kansalaisten tapaan.

Puolustustahdon kasvattamiseen liittyvän diskurssin teemoja ovat henkisen maanpuolustuksen kehittäminen, maanpuolustusopetuksen lisääminen ja avoimemman tiedottamisen kulttuurin luominen.

Näiden diskurssien perusteella Virta toteaa, että puolustusvoimien asema yhteiskunnassa muuttui vuosina 1965-1975. Tätä muutosta edesauttoi puolustuslaitoksen suhtautuminen joukkotiedotukseen ja viestintään yleensäkin. Asioihin ei enää pelkästään vastattu, vaan nähtiin omaehtoisen tiedottamisen olevan vähintään yhtä tärkeää. Tämän positiivisen kehityksen myötä kansalaisten oli merkittävästi helpompaa muodostaa käsityksensä koko kansan puolustuslaitoksesta. Maanpuolustuksen kannattajat ja puolustuslaitos olivat aiemmin vahvasti rakentamissaan juoksuhaudoissa, kunnes diskursseina ja teemoina esiintyneiden keskustelujen jälkeen puolustusvoimat kehittyi paremmin yhteiskuntaan niveltyväksi osaksi.

Valtiotieteiden maisteri Jami Virta väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 18.2. klo 10  poliittisen historian alaan kuuluvasta aiheesta Juoksuhaudoista yhteiskuntaan: Vuosien 1965-1975 sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevan joukkotiedotuksen diskursiivinen tarkastelu. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa (Snellmaninkatu 3).

13.2.2012 Mari Peltonen