Väitökset

Kansallisen tason kulttuuriset ja poliittiset tekijät määrittävät argumenttien uskottavuutta ilmasto- ja energiapoliittisissa keskusteluissa

Valtiotieteiden maisteri Tuula Teräväinen väittelee perjantaina 17.2. Helsingin yliopistossa nergiateknologioiden politiikasta Suomessa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa.

Tutkimuksessaan The politics of energy technologies – Debating climate change, energy policy, and technology in Finland, the United Kingdom, and France Teräväinen analysoi kansallisten hallitusten, eri asianosaisten ja median käymää keskustelua ilmastonmuutoksesta, energiakysymyksistä ja vihreästä teknologiasta sekä niiden tapoja tulkita kahta keskeistä ympäristöpolitiikan lähestymistapaa, kestävää kehitystä ja ekologista modernisaatiota pyrkimyksissään tasapainottaa globaaleja ilmastotavoitteita ja kansallisia intressejä.

Teräväisen tutkimus koostuu viidestä kansainvälisesti julkaistusta artikkelista ja yhteenvetoartikkelista. Laajahko lehdistä, politiikkadokumenteista ja haastatteluista koostuva aineisto keskittyy pääasiassa 1990- ja 2000-luvuilla käytyyn ilmasto- ja energiapoliittiseen keskusteluun.

Teräväisen historialliset ja vertailevat analyysit osoittavat, että kansallisen tason historialliset, poliittis-institutionaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat määrittäneet argumenttien ja puhetapojen suhteellista painoarvoa ja uskottavuutta ilmasto- ja energiapoliittisissa keskusteluissa kansainvälisistä ilmastositoumuksista ja EU:n energiapoliittisesta viitekehyksestä huolimatta. Kriittisen energiapoliittisen keskustelun edellytykset ja mahdollisuudet ovatkin vaihdelleet huomattavasti tutkittujen maiden välillä. Tässä suhteessa keskeisiä ovat olleet erityisesti maakohtaiset valtio-orientaatiot – Suomessa ”teknologia-ja-teollisuus-tietävät-parhaiten”, Iso-Britanniassa ”markkinat-tietävät-parhaiten” ja Ranskassa ”hallitus-tietää-parhaiten”.

Tutkimus osoittaa myös, että ilmasto- ja energiapoliittisissa keskusteluissa ei ole ollut kyse vain tiettyjen teknologisten valintojen merkityksestä energiapoliittisissa kysymyksissä. Esimerkiksi viittaukset valtion vastuuseen kansalaisista (Iso-Britannia), ihmiskunnan sivilisaatiosta (Ranska) tai markkinoiden toiminnasta ja kilpailukyvystä (Suomi) ovat ammentaneet pitkälti retorista voimaansa kansallisista historiallis-kulttuurista kokemuksista. Näin erityisistä energiateknologioista, kuten ydinvoimasta, on tullut keskustelussa paitsi energiapoliittisia myös laajempia yhteiskunnallisia, esimerkiksi kansallista hyvinvointia, työllisyyttä, taloudellista kasvua ja suvereniteettia koskevia kysymyksiä.

Suomen pitkäjänteinen sitoutuminen teknologiavetoiseen politiikkaan on ollut  kansainvälisesti poikkeuksellisen vahvaa. Suomen pyrkiessä olemaan maailman kärkimaita erityisesti vihreän teknologian kehittämisessä Iso-Britanniassa on korostunut ilmastopoliittinen johtajuus. Iso-Britanniassa vihreän teknologian merkitys ilmasto- ja energiapolitiikassa vahvistui vasta 2000-luvulle tultaessa.

Tuula Teräväinen väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 17.2. klo 12 sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta The politics of energy technologies: Debating climate change, energy policy, and technology in Finland, the United Kingdom, and France. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34). Väitöskirjaa myy Into Kustannus, www.intokustannus.fi

13.2.2012 Mari Peltonen