Väitökset

Tunteilla ja muilla psykososiaalisilla tekijöillä merkittävä rooli syömiskäyttäytymisessä ja painonhallinnassa

Miten negatiiviset tunteet, kuten masentuneisuus, vaikuttavat syömiseen? Onko syömisen rajoittaminen toimiva painonhallintakeino? Selittävätkö ruokavalintojen taustalla olevat motiivit sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja ruokatottumuksissa? Muun muassa näitä kysymyksiä valtiotieteiden maisteri Hanna Konttinen tarkastelee Helsingin yliopistossa 17. helmikuuta 2012 tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa ruokaa on lähes rajattomasti saatavilla ja teknologinen kehitys on vähentänyt fyysisen aktiivisuuden tarvetta. Tämä on johtanut ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen, mikä on ongelmallista, koska niiden tiedetään altistavan monille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Nykyisessä elinympäristössä monilla psykologisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on merkittävä rooli syömiskäyttäytymisessä ja painonhallinnassa.

Konttinen havaitsi suomalaista väestöä edustavaan otokseen pohjautuvassa väitöskirjatutkimuksessaan, että negatiivisten tunteiden säätely syömisen avulla oli yleisempää ylipainoisten ja lihavien vastaajien keskuudessa verrattuna normaalipainoisiin. Lisäksi tunnesyöminen ja heikompi usko omaan kykyyn ylläpitää liikuntaharrastuksia selittivät, miksi osa masennusoireista kärsivistä oli ylipainoisia. Tunnesyöjät ja masentuneet raportoivat myös syövänsä makeita ja suolaisia energiapitoisia ruokia useammin kuin muut.

Monet ihmiset rajoittavat tietoisesti syömistään estääkseen painon nousemisen tai pudottaakseen painoaan, mutta syömisen rajoittamisen hyödyllisyys painonhallintakeinona on myös kyseenalaistettu. Konttisen tutkimuksen perusteella syömisen rajoittaminen näyttää olevan toimiva ratkaisu ylipainoisten painonhallinnassa, kun taas normaalipainoisilla huomion kiinnittäminen syömisen rajoittamiseen saattaa ilmentää ongelmia painonhallinnassa ja toisaalta olla myös vastaus niihin.

Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että epäterveelliset ruokatottumukset ovat yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Konttisen tutkimus osoittaa, että ruokavalintojen taustalla olevilla motiiveilla on merkitystä näiden erojen selittäjinä. Matalasti koulutetut ja pienituloiset pitivät ruoan edullisuutta ja tuttuutta tärkeämpinä päivittäisiin ruokavalintoihin vaikuttavina tekijöinä kuin korkeammassa asemassa olevat. Suurituloisilla korostuivat puolestaan terveyteen ja painonhallintaan liittyvät motiivit. Nämä ruoanvalintamotiiveissa havaitut erot selittivät myös osittain matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien vähäisempää kasvisten ja hedelmien kulutusta sekä suurempaa energiapitoisten ruokien käyttöä.

Konttisen tutkimuksen aineistona oli 5024 suomalaista, jotka osallistuivat vuonna 2007 toteutettuun Kansalliseen FINRISKI -terveystutkimukseen. Tutkimus sisälsi terveystarkastuksen sekä useita kyselylomakkeita koskien ruokatottumuksia, muita elintapoja, ja psykososiaalisia tekijöitä.

Konttinen korostaa, että painonhallinta ohjauksessa ja interventioissa pitäisi kiinnittää vielä nykyistäkin enemmän huomiota ruokavalintoihin ja liikuntaan vaikuttaviin psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Lisäksi toimet nykyisen ruoka- ja liikuntaympäristön muuttamiseksi ovat tärkeitä, esimerkiksi terveellisten ruokien, kuten kasvisten ja hedelmien, valitsemista voitaisiin helpottaa verotuksellisin keinoin.

Hanna Konttinen väittelee 17. helmikuuta klo 12 valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalipsykologian alaan kuuluvasta aiheesta Dietary habits and obesity: the role of emotional and cognitive factors. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Svenska social- och kommunalhögskolan, juhlasali, Snellmaninkatu 12. Huom. Tilaisuuden paikka on muutettu 15.2.2012 tässä ilmoitetun mukaisesti.

9.2.2012 Mari Peltonen