Yhteystiedot

Kanslia:
Unioninkatu 37 (PL 54)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 0294 1911 (yliopiston vaihde)
faksi: 02941 24835

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Opintotoimisto:
valt-optoim (at) helsinki.fi

Vahtimestarit Unioninkatu 37:
puh. 050 465 4339
tai 02941 24800

Vahtimestarit Unioninkatu 35:
puh. 050 448 7188 tai
02941 23978

Helka

Nelli

Flamma intranet

Tiedekunta Facebookissa

'f' Logo

TUHAT-tutkimustietojärjestelmä

Tiedekulma

tiedekulma: Hyvä yhteiskunta loka-marraskuu 2014

Väitökset

Sikiön suojeleminen päihdehaitoilta on noussut tärkeäksi arvoksi

Kansainväliset tutkimustulokset osoittivat 1970-luvulla, että runsas raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi olla vaaraksi sikiön kehitykselle. Nykyisin raskaana olevia naisia varoitetaan vähäisestäkin alkoholin käytöstä. Suomalaisessa äitiyshuollossa huolestuttiin raskaana olevien naisten huumeiden käytöstä ja huumeongelmista 1990-luvun kuluessa. Minkälaiset keinot ovat mahdollisia ja oikeutettuja, kun tavoitteena on ehkäistä sikiöaikaisesta päihteille altistumisesta aiheutuvia riskejä? Miten raskaudenaikaiseen päihteiden käyttöön puututaan käytännössä? Tätä selvittää Anna Leppo Helsingin yliopistossa 10.2. tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Leppo tutkii, miten suomalaisen yhteiskunnan eri kentillä on reagoitu raskaudenaikaiseen alkoholin ja huumeiden käyttöön. Hän osoittaa lääketieteellisiä ja poliittisia keskusteluja tarkastelemalla, että sikiön terveyden vaaliminen on noussut viime vuosikymmenien kuluessa yhä keskeisemmäksi arvoksi: riskejä pyritään välttämään aiempaa tiukemmin esimerkiksi suosittelemalla raskaana oleville naisille täydellistä raittiutta.

Sikiön alkoholivaurioita koskevassa keskustelussa nostettiin 1990-luvun aikana vahvasti esiin sikiön oikeudet. Samanaikaisesti luotiin negatiivisia mielikuvia raskaana olevista päihdeongelmaisista naisista ja vaadittiin tahdonvastaista hoitoa sikiövaurioiden ehkäisemiseksi. Leppo kuvaa ammattilaisten roolin uusia vaatimuksia ja ristiriitaisuutta huumeongelmaisten odottajien kanssa työskentelyssä: yhtäältä tavoite on suojella sikiötä ja saada äiti lopettamaan päihteiden käyttäminen nopeasti, mutta toisaalta luottamuksellisen hoitosuhteen syntymisen ja säilymisen kannalta on tärkeää, että työntekijä vaalii äidin itsemääräämisen tunnetta ja antaa tälle tarvittaessa aikaa muutokseen.

Tutkitulla poliklinikalla valtaosa odottajista oli huumeiden käyttäjiä. Leppo osoittaa, että huumeita raskausaikana käyttäneiden naisten tapa ymmärtää riskit ja uhkakuvat poikkesi osittain lääketieteellisestä riskikäsityksestä, jossa huumeiden käytön riskejä tarkastellaan sikiön terveyden näkökulmasta. Haastatellut naiset olivat tietoisia raskaudenaikaisen huumeidenkäytön terveysriskeistä. Heillä oli kuitenkin myös muita vakavia huolenaiheita kuten raitistumisen vaikeus ja siihen liittyvät psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset kärsimykset. Osa haastateltavista suhtautui varauksellisesti ammattiapuun, koska he pelkäsivät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten negatiivisia asenteita.

Kun sikiön suojeleminen päihdehaitoilta on noussut vahvasti poliittiselle agendalle, Lepon mukaan on vaarana sellaisten ajattelu- ja toimintamallien yleistyminen, joissa riskien ja riskien säätelykeinojen rationaalinen ja harkittu arviointi jää taka-alalle. Lisäksi on vaarana sellaisen kehityskulun voimistuminen, jossa päihdeongelmaisista odottajista luodaan negatiivisia mielikuvia ottamatta huomioon niitä äidin elämäntilanteeseen ja esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi päihteiden käytön lopettaminen voi olla raskaudesta huolimatta vaikeaa.

Erityisesti alkoholiongelmaiset odottajat jäävät usein tunnistamatta äitiyshuollon palveluissa ja äitiyshuollon erityispalveluihin ohjatuista naisista huomattavan suuri osa on huumeiden käyttäjiä. Mikäli tavoitteena on ehkäistä niitä vakavia sikiövaurioita, joita juuri runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa, erityisesti alkoholiongelmien tunnistamista ja käsittelyä tulisi kehittää äitiyshuollossa ja muissa viranomaiskontakteissa.  

- Perinteinen, hierarkkinen asiantuntijuus on murroksessa: hoitotyön ammattilaisilta vaaditaan sekä puuttumista raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen elämään niin sanotun paremmin tietävän asiantuntijan roolissa että äidin itsemääräämisen ja oman arvon tunteen vaalimista ymmärtäväisen ja kannustavan auttajan roolissa, Leppo toteaa. - Ammattilaisten valmiuksia tällaisen roolin omaksumiseen tulisi edesauttaa koulutuksen avulla ja esimerkiksi siten, että asiakastapaamisiin on varattu riittävästi aikaa. Sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten valmiuksia kohdata päihdeongelmainen odottaja kunnioittavasti ja ilman tuomitsevaa asennetta tulisi lisätä, jotta ammattiavun hakemista ei koettaisi vaikeaksi.

Valtiotieteiden maisteri Anna Leppo väittelee 10.2. klo 12 valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologian alaan kuuluvasta aiheesta Precarious Pregnancies: Alcohol, drugs and the regulation pf risks. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosalissa 5 (Fabianinkatu 33).

3.2.2012 Mari Peltonen