Väitökset

Näin Turkki pyrki kemalistiseen järjestelmään

Filosofian lisensiaatti Toni Alaranta tutkii 3.12. Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään pyrkimystä oikeuttaa vallitseva poliittinen järjestelmä Turkin tasavallassa.

Tutkimuksessaan Alaranta analysoi vaikutusvaltaisia kemalistisia tekstejä. Alarannan tutkimus selvittää kuinka Turkin tasavallan kemalistinen hallinto tuotti pitkäkestoisen valistuksen historiankäsitykseen perustuvan suuren kertomuksen pyrkiessään oikeuttamaan kemalistinen järjestelmä.

Keskeistä tässä pyrkimyksessä oli Alarannan mukaan tietyn hallitsevaan asemaan nousseen historiantulkinnan käyttö, tarkemmin sanoen tulkinta Anatolian vuosien 1919–1922 vastarintataistelusta Turkin vallankumouksena, jonka päämäärä oli toteuttaa valistuksen projekti turkkilaisessa kansallisvaltiossa. Alaranta osoittaa kuinka kemalistisen historiantulkinnan kyseenalaistamattomat esioletukset saivat muotonsa Turkin tasavallan perustajan ja ensimmäisen presidentin Mustafa Kemal Atatürkin kuuluisassa kuuden päivän puheessa. Alaranta kartoittaa miten kyseinen historiantulkinta yhä uudelleen tuotettiin, tietyin muutoksin, erilaisissa historiallisissa tilanteissa kemalismiin sitoutuneiden toimijoiden teksteissä.

Alarannan työn tutkimusmenetelmänä on kontekstoiva narratologia.  Kaksi tärkeintä tutkimuksessa käytettyä narratologian käsitettä ovat diegesis eli kertomus-maailma, sekä oletettu lukija.  Tutkimus osoittaa, että kemalistinen valistuksen suuri kertomus kykeni tuottamaan joukon kerronnallisia elementtejä, joiden avulla useat Turkin maallistunutta keskiluokkaa edustavat sukupolvet omaksuivat ja uudelleen tuottivat kemalistisen ideologian ja siihen liittyvät valtarakenteet. Tässä mielessä kyseinen suuri kertomus ei ole ollut vain poliittisen oikeuttamisen väline, vaan se on myös muodostanut maallistuneen keskiluokan maailmankuvan oleellisen osan. Tutkimus niin ikään osoittaa, että kemalistisen valistuskertomuksen perusta on ollut vastaavanlaisessa, Euroopassa muotoutuneessa kulttuurisessa kertomuksessa.

Nykypäivän Turkissa kemalistisen historiantulkinnan ovat haastaneet sellaiset ryhmät, jotka haluavat antaa uskonnolle suuremman roolin julkisessa elämässä ja kansallisessa identiteetissä. Alaranta osoittaa, että kemalistisen hallinnon pitkään jatkunut tapa käyttää valistuksen kertomusta poliittisen oikeuttamisen välineenä ei ole ainoastaan johtanut jyrkkään turkkilaisen yhteiskunnan maailmankuvalliseen kahtiajakautumiseen, vaan on myös – ristiriidassa Valistuksen perinteen sisältämän aidon kriittisen ajattelun kanssa – oleellisesti rajoittanut kriittisen yhteiskunnallisen keskustelun mahdollisuuksia Turkissa.   

Toni Alaranta väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3.12. klo 10 poliittisen historian alaan kuuluvasta aiheesta The Enlightenment Idea of History as a Legitimation Tool of Kemalism on Turkey. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum, Arkadiankatu 7, luentosali, 2. kerros. Elektroninen julkaisu ja väitöstiivistelmä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7319-9

24.11.2011 Mari Peltonen