Väitökset

Bättre folk, bättre smak - suomenruotsalaista elämäntyyliä etsimässä

Suomenruotsalaisiin liittyy sitkeä myytti valtaväestöä paremmasta ja menestyksekkäämmästä elämästä. He purjehtivat, juovat snapsia ja ovat syntyneet kultalusikka suussa. Mutta onko bättre folk vain stereotypia vai onko siinä hiven totuutta?

Filosofian maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Riie Heikkilä tutkii 28.5. Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään kielivähemmistömme elämäntyyliä kulttuurisista makulähtökohdista käsin ja havaitsee, että koulutetut kaupunkilaissuomenruotsalaiset poimivat käyttöönsä kulttuuria sekä suomen- että ruotsinkielisistä kulttuuripiireistä, kun taas maaseudun pelkkää ruotsia puhuvat suomenruotsalaiset eivät juurikaan harrasta tai kuluttavat vain ruotsinkielistä paikallista kulttuuria. 

Riie Heikkilä lähestyy kulttuuria seitsemän kulttuurialueen (musiikki, elokuvat, TV, taide, lukeminen, syöminen ja pukeutuminen) kautta. Hän käsittelee ryhmissä kahta kulttuurinaluetta sekä lisäksi erilaisissa kulttuuritapahtumissa käymistä ja hyvän ja huonon maun määritelmiä. Lopuksi hän tarkastelee suomenruotsalaista identiteettiä.

 Heikkilän mukaan suomenruotsalaisten kulttuurinen maku jäsentyy pitkälti heidän yhteiskunnallisen asemansa, asuinpaikkansa, ikänsä ja muiden vastaavien tekijöiden ympärille. Ruotsinkielinen keskiluokka erottautuu joukosta korostaessaan suomenruotsalaista identiteettiään, suomenruotsalaista kulttuuriperintöä ja ruotsin kielen puhumisen tärkeyttä käyttäen hyväkseen myyttistä mielikuvaa bättre folkista . -Tutkimukseni keskeinen tulos on, että suomenruotsalaiset eivät ole kulttuurisesti yhtenäinen vähemmistö, Heikkilä toteaa. – Maku, kulttuurinen pääoma ja yhteiskuntaluokka liittyvät yhteen.

Heikkilän tutkimuksesta käy ilmi, että joissakin ryhmissä esiintyy huomattavaakin ns. nokittelua: esimerkiksi helsinkiläinen ylemmän keskiluokan/yläluokan rouvaryhmä saattaa teilata huonona makuna lähes kaiken, mitä tavis-suomenruotsalaiset tekevät tai ostavat. Yläluokan ryhmät halveksivat alempia ja alemmat vastaavasti tekevät pilkkaa ylemmistä. Riie Heikkilän mukaan tämä lyö särön siihen yhtenäiseen suomenruotsalaiseen väestönosaan, josta myyttisessä bättre folkissa on kyse.

Riie Heikkilä väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 28.5. klo 10.15 sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta aiheesta Bättre folk, bättre smak?: Suomenruotsalainen maku ja kulttuuripääoma. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34).

Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6693-1

23.5.2011 Mari Peltonen