Yhteystiedot

Osoite:
Unioninkatu 37 (PL 54)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 0294 1911 (yliopiston vaihde)
faksi: 02941 24835

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Opintotoimisto:
kruununhaka-student@helsinki.fi

Vahtimestarit Unioninkatu 37:
puh. 050 465 4339
tai 02941 24800

Vahtimestarit Unioninkatu 35:
puh. 050 448 7188 tai
02941 23978

Helka

Nelli

Flamma intranet

Tiedekunta Facebookissa

'f' Logo

TUHAT-tutkimustietojärjestelmä

Tiedekulma

Tiedekulma kuva

Tiedekunnan 70-vuotisvideo:

 

 

 

Väitökset

Uudet hierarkiat pohjoismaisilla työmarkkinoilla lisäävät tuloeroja

vaitokset 17_10

1980- ja 90-lukujen taite on osoittautunut merkittäväksi murroskaudeksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden historiassa. Sen jälkeen yhteiskunta on rakentunut uudelta pohjalta. Johannes Kanasen 1.3. Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä käy ilmi, että uusi järjestys perustuu uusiin hierarkioihin ja kontrollimekanismeihin, joita on määrätietoisesti luotu talous- ja työmarkkinapolitiikan keinoin. Uusi järjestys lisää tuloeroja.

Sotien jälkeisellä aikakaudella pohjoismaiset hyvinvointivaltiot loivat tasa-arvoa ja ihmisten toimintamahdollisuudet lisääntyivät. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut olivat kaikkien saatavilla ja verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä tasasivat tuloja. Hyvinvointivaltioiden kultakaudella yhteiskunnalliset rakenteet ohjasivat kuitenkin pitkälti ihmisten toimintamahdollisuuksia. Lainsäädäntö ja yhteiskunnalliset instituutiot lokeroivat ihmisiä tarkasti eri elämäntilanteiden mukaan. Kun tultiin 1980- ja 90-luvulle, sotienjälkeinen kollektivistinen yhteiskuntajärjestys oli tullut tiensä päähän, ja sen perusteita ryhdyttiin uusimaan.

Kaikissa pohjoismaissa uuden yhteiskuntajärjestyksen merkkejä ovat olleet rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen, julkisten toimintojen yksityistäminen ja julkisen sektorin roolin uudelleenarviointi. Kanasen tutkimuksen avulla voidaan hahmotella mitkä ideologiset lähtökohdat ovat ohjanneet uuden järjestyksen muodostumista. - Toisin kuin poliittisessa ja hallinnollisessa retoriikassa annetaan ymmärtää, yksilönvapauden idea ei ole muodostanut oleellista lähtökohtaa, Kananen väittää. - Päällimmäiseksi on muodostunut tavoite kontrolloida ja ohjata ihmisiä toimimaan markkinamekanismien asettamien reunaehtojen mukaisesti. Valtionhallinnon eri tasoja ja sosiaaliturvajärjestelmää on muokattu tätä tarkoitusta varten.

Kananen mainitsee esimerkkinä sosiaaliturvapolitiikan, jota ohjaa pyrkimys muodostaa uusia hierarkioita pohjoismaisille työmarkkinoille. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan kaikissa pohjoismaissa on kavennettu toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten saantiehtoja. Näin on pyritty ohjaamaan ihmisiä hyväksymään työehtoja, joita he eivät välttämättä muuten hyväksyisi. Suomessa eräs tavoite on ollut muodostaa huonojen työehtojen ja matalien palkkojen palvelusektori. Suomeen on myös luotu pohjoismaiden tiukin toimeentuloturvalainsäädäntö.

Työmarkkinoiden uudet hierarkiat on luotu melkein olemattoman reaalipalkkojen kasvun aikana samalla kun pääomatulojen osuus kaikista tuloista on kasvanut voimakkaasti. Reaalipalkkojen hidas kasvu on myös pitänyt inflaatiota alhaalla, mikä puolestaan on ollut edellytys pääomien arvon säilymiselle. Yhteiskunnallinen kehitys on näin kulkenut hyvinvointivaltioiden ajan mahdollisuuksien tasa-arvosta kohti hierarkkista yhteiskuntajärjestystä, jossa yhteiskunnan enemmistön toimintamahdollisuudet kapenevat ja jossa harvoilla onnekkailla on turvatut elinolosuhteet.

Johannes Kananen väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1.3. klo 12 sosiaalipolitiikan alaan kuuluvasta aiheesta ”Modern Societal Impulses and their Nordic Manifestations – On Emancipation and Constraint in Societal Development”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa: Yliopistomuseo Arppeanum, Snellmaninkatu 3.

 

18.2.2011 Mari Peltonen