- Tutkintorakenne pääaineittain
- Tiedekuntatentit
- Kesätentit
- Weboodi-opinto-oppaan käyttöohje ja palaute
- Etappi -järjestelmä
- Aikataulu
- Kandidaatintutkielma
- Tutkielman kielentarkastus
- Pro gradu -tutkielma
- Pro gradun tarkastukseen jättäminen
- Valmistuminen
- Erillisten opintojen suoritusoikeus
- JOO-opiskelu
- Opettajankelpoisuus
- Sosiaalityöntekijän kelpoisuus
- Pääaineen vaihtaminen (valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijalle)
- Sivuaineopiskelu (Helsingin yliopiston opiskelijalle)
- Tutkinnon täydentäminen
- Englanninkieliset maisteriohjelmat
Kanslia:
Unioninkatu 37 (PL 54)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Opintotoimisto:
valt-optoim (at) helsinki.fi
Tutkielman kielentarkastus
Korkeakoulututkinnon suorittaneelta henkilöltä edellytetään, että hänellä on sellainen äidinkielen – suomen tai ruotsin kielen - taito, joka antaa muodollisen kelpoisuuden julkishallinnon – valtion tai kunnan virkoihin. Äidinkielen taito osoitetaan tutkinnon yhteydessä yleensä siten, että kypsyysnäyte kirjoitetaan koulukielellä (lukio tai peruskoulu).
Kypsyysnäyte
Tutkintoasetuksen mukaan ”kypsyysnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä äidinkielen - suomen tai ruotsin kielen - taitoa”. Jos kypsyysnäyte on kirjoitettu toisen korkeakoulututkinnon yhteydessä, kypsyysnäytettä ei tarkasteta uudelleen äidinkielen osalta. Käytännössä kielentarkastus tapahtuu lähes poikkeuksetta alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Ts. mikäli opiskelija on suorittanut alemman tutkinnon (VTK) valtiotieteellisessä tiedekunnassa tai alemman/ylemmän korkeakoulututkinnon toisessa tiedekunnassa tai korkeakoulussa, kielentarkastusta ei tarvitse suorittaa uudelleen ylemmässä tutkinnossa (VTM).
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa kypsyysnäyte toteutetaan siten, että äidinkielen lehtori tarkastaa tutkielman - tai sen osan - kieliasun. Perehtyneisyyden tutkielman (sekä kandidaatintutkielman että pro gradu –tutkielman) alaan toteaa tarkastajana toimiva opettaja, joka yleensä on ollut myös ohjaaja. Erillistä kypsyyskoetta ei kirjoiteta.
Kirjallinen taito arvostellaan asteikolla 0–5. Lisäksi käydään palautekeskustelu, joka on osa suoritusta. Mikäli arvosana on alle 2, opiskelijan tulee korjata tutkielmansa kieltä suomen tai ruotsin kielen opettajan ohjeiden mukaisesti. Korjattu käsikirjoitus on jätettävä uudelleen kielentarkastukseen kielen opettajalle. Kun kieliasu on hyväksytty arvosanalla 2–5 ja opiskelija on käynyt palautekeskustelussa, äidinkielen lehtori toimittaa tiedon opiskelijan saamasta arvosanasta opintotoimistoon, jossa suoritus rekisteröidään.
Alla on tarkemmat ohjeet eri vaiheen opiskelijoille. Lue tarkasti myös tutkielman jättöohjeet!
1. Kandidaatintutkielman kielentarkastus (äidinkieli suomi tai ruotsi)
Kandidaatintutkielma laaditaan seminaarissa tai muun soveltuvan kurssin yhteydessä. Kun tutkielman käsikirjoitus on riittävän valmis, opiskelija toimittaa sen suomen tai ruotsin kielen lehtorille tarkastettavaksi. Tutkielmassa on oltava kansi, sisällyssivu(t), tekstiosuus ja lähteet. Tutkielman kannen voi laatia oman oppiaineen ohjeiden tai seuraavan mallin mukaan (esimerkki tutkielman kannesta). Tarkastuksen yhteydessä opiskelija saa neuvoja tutkielman kieliasun viimeistelyyn.
Ks. alla ohjeet tutkielman jättöön ja linkki ajanvarausjärjestelmään.
2. Kandidaatintutkielman kieli muu kuin äidinkieli
Pääsääntöisesti kandidaatintutkielma tulee kirjoittaa äidinkielellä (suomi/ruotsi), koska tutkinnon suorittaneen tulee osoittaa, että hän kykenee esittämään kirjallisessa muodossa oman alansa tieteellistä tekstiä.
Erityisestä syystä suomen- tai ruotsinkielisen koulun käynyt opiskelija voi ohjaajan suostumuksella kirjoittaa kandidaatintutkielmansa muulla kuin äidinkielellään (suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi). Tällöin opiskelijan on virkakelpoisuuden saadakseen osoitettava erikseen äidinkielen taitonsa.
Äidinkielen (suomi/ruotsi) taidon voi tällöin osoittaa siten, että opiskelija laatii kandidaatintutkielmastaan äidinkielellään yhden liuskan mittäisen tiivistelmän, jonka opiskelijan äidinkielen lehtori tarkastaa.
Ohjeet tiivistelmän tekoon löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/kypsyysnayte
Tutkintotodistukseen merkitään koulusivistyksen kieli sekä millä kielellä kypsyysnäyte (=kielentarkastus) on kirjoitettu. Toinen kotimainen kieli ei voi olla sama kuin koulusivistyksen kieli.
HUOM! Opiskelija, jota on saanut koulusivistyksensä (lukio tai peruskoulu) ulkomailla, ei saa korkeakoulututkinnon yhteydessä virkakelpoisuuden edellyttämää kielitaitoa siinäkään tapauksessa, että hän kirjoittaisi kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi. Erinomaisen kirjallisen ja suullisen suomen tai ruotsin kielen taidon hän voi saada Valtion kielitutkintolautakunnan toimeenpaneman yleisen kielitutkinnon avulla.
Ks. alla ohjeet tutkielman jättöön ja linkki ajanvarausjärjestelmään
Pro gradu -tutkielman kieli
Pro gradu -tutkielman voi ohjaajan suostumuksella kirjoittaa myös muulla kuin äidinkielellä (suomi/ruotsi). Pääsääntöisesti opiskelijat ovat osoittaneet äidinkielen – kuten toisen kotimaisen sekä vieraan kielen – taitonsa kandidaattivaiheessa.
Suomen- tai ruotsinkielisen koulun käynyt opiskelija, joka on suorittanut ulkomailla korkeakoulututkinnon (mm. B.A-tutkinnon), joutuu yleensä osoittamaan äidinkielen taitonsa - kuten myös toisen kotimaisen kielen – maisterivaiheessa. Nämä opiskelijat kirjoittavat lähes poikkeuksetta pro gradu -tutkielmansa englanniksi.
Äidinkielen (suomi/ruotsi) taidon voi tällöin osoittaa siten, että opiskelija laatii tutkielmastaan äidinkielellään yhden liuskan mittäisen tiivistelmän, jonka opiskelijan äidinkielen lehtori tarkastaa.
Ohjeet tiivistelmän tekoon löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/kypsyysnayte
Tutkintotodistukseen merkitään koulusivistyksen kieli sekä millä kielellä kypsyysnäyte (=kielentarkastaus) on kirjoitettu. Toinen kotimainen kieli ei voi olla sama kuin koulusivistyksen kieli.
Ohjeet tutkielman jättöön ja palauteajan varaukseen (äidinkielenä suomi)
- Viimeistele työsi kieliasu. Apuna voit käyttää oman pääaineesi tutkielmaohjetta tai äidinkielen lehtorien laatimaa yleisohjetta.
- Varaa itsellesi palauteaika varauskalenterista. Palauteaikaa ei voi varata äidinkielen lehtorilta sähköpostitse! Muista perua aika heti, jos tiedät, ettet pääse paikalle. Myös peruminen tehdään suoraan varauskalenteriin.
- Äidinkielen lehtoreita on kaksi osa-aikaista, Raija Lehtinen ja Hanna
Kumpulainen. Jos tulet Hanna Kumpulaisen vastaanotolle, tutustu jo
etukäteen Kirjoittajan työkalupakkiin, jota Kumpulainen käyttää
palautteenannon apuvälineenä. Työkalupakin asiasanastoa selailemalla näet
myös, minkälaisiin asioihin sinun kannattaa kiinnittää huomiotasi, kun
viimeistelet tekstiäsi kielentarkastusta varten.
- Toimita työsi Unioninkatu 37:n vahtimestarille äidinkielen lehtorin nimellä varustettuna (eli joko Raija Lehtinen tai Hanna Kumpulainen varatun ajan mukaisesti) . Työn voi lähettää myös postitse seuraavaan osoitteeseen: äidinkielen lehtori Raija Lehtinen (tai) Hanna Kumpulainen, Unioninkatu 37 (PL 54), 00014 Helsingin yliopisto. Työn on ehdottomasti oltava perillä 9 päivää ennen palautekeskusteluaikaa, jotta tarkastukseen jää riittävästi aikaa. Muista laittaa työhön mukaan yhteystietosi (sähköpostiosoite, puhelinnumero ja opiskelijanumero tai syntymäaika).
- Saavu palautekeskusteluun hyvissä ajoin. Keskustelun tarkoituksena on antaa kirjoittamisohjausta ja vinkkejä tutkielman kieliasun viimeistelyyn. Äidinkielen lehtori kommentoi työstä n. 10–15 sivun mittaisen osuuden. Opiskelija soveltaa itse palautetta loppuosaan tekstistään.
- Jos et sairastumisen vuoksi pääse paikan päälle palauteaikanasi, voit saada suullisen palautteen puhelimitse. Soita tällöin varaamanasi palauteaikana äidinkielen lehtorille numeroon (09) 191 24873. Lisäksi äidinkielen opettaja toimittaa kommentoidun työsi Unioninkatu 37:n vahtimestarille nimelläsi haettavaksi myöhemmin. Muista hakea työsi viikon sisällä!
Kielentarkastuksen ajanvarausjärjestelmään pääset tästä.
Ohjeet tutkielman jättöön ja palauteajan varaukseen ulkomailla asuvilla opiskelijoille (äidinkielenä suomi)
- Sovi tutkielman kielentarkastuksesta äidinkielen lehtori Hanna Kumpulaisen kanssa.
- Suomenkielisten opiskelijoiden tutkielmien kielentarkastuksesta vastaa Raija Lehtinen.
Äidinkielen lehtoreiden vastaanottoajat
Hänen vastaanottonsa on ma klo 14.15–16, ti klo 16.15–18 ja to klo 14.15–16, Unionink. 37, 2. krs, huone 2034, puh. 191 24873, s-posti: raija.lehtinen@helsinki.fi
- Äidinkielen kursseihin liittyvistä asioista vastaa Hanna Kumpulainen. Hän on tavattavissa opetuksen yhteydessä tai sopimuksen mukaan. Huone on sama kuin
Lehtisellä, s-posti: hanna.kumpulainen@helsinki.fi
- Ruotsinkielisten opiskelijoiden harjoitusaineiden kielentarkastuksesta vastaa lehtori Beatrice Silén, Unioninkatu 40 C, (beatrice.silen@helsinki.fi).
