Opintojen hyväksilukeminen ja korvaaminen

Rehtorin päätöksellä sekä tiedekunnan pysyväismääräyksissäon määritelty muualla suoritettujen opintojen sekä muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukemisen yleiset periaatteet. Hyväksiluettuja opintoja koskevat samat vanhenemisperiaatteet kuin muita opintoja.

Hyväksilukua voi tapahtua joko korvaamisen tai sisällyttämisen kautta.

1) Opintojen korvaaminen
Tiedekunnan oppiaineiden opintoja, yleisopintoja ja kieliopintoja  (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli) voidaan korvata muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa suoritetuilla sisällöltään vastaavilla opinnoilla. Vieraan kielen opinnot on mahdollista korvata myös vaihdossa suoritetuilla oman alan opinnoilla edellyttäen, että kyseessä oleva kieli on vaihtomaan virallinen kieli.

Opintonäytetöitä ei voi korvata.  Myöskään  TVT-ajokorttia ei voi korvata muussa korkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla.  
 
2) Opintojen sisällyttäminen
Yliopistoissa suoritettuja opintokokonaisuuksia voidaan hyväksyä sivuaineeksi tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon.
Hyväksiluettavat opinnot eivät saa sisältyä toiseen tutkintoon eivätkä olennaisesti ylittää minimilaajuista tutkintoa (180/120op). Opinnoista tulee olla kokonaismerkintä.  Tutkintotodistukseen merkitään kokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 15 opintopistettä.

Yksittäisiä opintojaksoja voidaan hyväksilukea enintään opiskelijan pääaineen opetussuunnitelman vapaasti valittavien opintojen verran. Samoja tai samansisältöisiä opintoja ei hyväksytä  kahdesti  tutkintoon.

 

3) Aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyvät opinnot
Toiseen korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja ei sellaisenaan hyväksytä tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Poikkeuksia ovat kuitenkin:

• aiemman korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetut kieliopinnot.
• pääaineessa vaadittavat yleisopinnot silloin, kun ne ovat sisällöltään vastaavia.
• pakolliset  sivuaineet (taloustieteessä matematiikka ja tilastotiede).
• aiemman yliopistotutkinnon sivuaine silloin kun sama aine on tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon pääaine. Opintoja on kuitenkin täydennettävä vastaamaan pääaineen opintoja.
• toisen kotimaisen korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettu kypsyysnäyte: suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista (tutkielman kielentarkastusta/kypsyysnäytettä) ei vaadita uudelleen.

Aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea kandidaatintutkintoon enintään 90 opintopistettä ja maisterin tutkintoon enintään 60 opintopistettä.

4) Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen  
Osaamisella, joka on hankittu esimerkiksi työkokemuksen myötä, voidaan korvata tutkintoon kuuluvia opintoja.  Edellytyksenä on, että sen opintosuorituksen, jonka korvaamista haetaan, osaamistavoitteet on saavutettu. Työkokemus sinänsä ei riitä. Hyväksilukua hakevan on todennettava osaamisensa.

Vähintään vuoden kestäneestä aktiivisesta uottamushenkilötyöstä ylioppilaskunnissa, sen piirissä
toimivissa opiskelijajärjestöissä, osakunnissa tai korkeakoulujen virallisissa hallintoelimissä voi
saada sisällytettyä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin enintään 10 opintopisteen verran.
 

5) Hakumenettely
Hyväksilukua voi hakea opiskelija, jolla on valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeus ja joka on ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevaksi.

Tiedekunnan oppiaineiden korvaamispäätöstä haetaan kyseisestä oppiaineesta toimittamalla korvauspyyntö ja selvitys suoritettujen opintojen sisällöstä oppiaineen amanuenssille. Korvaamisesta päättää kyseisestä jaksosta tai kokonaisuudesta vastaava opettaja. 

Yleisopintojen tai kieliopintojen korvaamista tai muussa korkeakoulussa suoritettujen opintojen sisällyttämistä osaksi tutkintoa haetaan tiedekunnasta.

Hakulomake sekä suoritusote toimitetaan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Lomakkeelle merkitään kunkin suorituksen kohdalle suorituskieli. Suorituskielellä tarkoitetaan kuulustelukieltä. Se voi olla eri kuin opetuskieli. Tieto merkitään suoritusotteelle.

Jos vastaavat opinnot on suoritettu Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai avoimessa yliopistossa ja ne on jo merkitty opintosuoritusrekisteriin, ei  hyväksilukumenettelyä tarvita.  Poikkeuksena on kielentarkastus/kypsyysnäyte, jonka osalta pyyntö toimitetaan tiedekunnan opintotoimistoon.

Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa saavutetun osaamisen arvioi opettaja,  joka vastaa kyseisestä opintosuorituksesta.  Arvioinnissa voidaan käyttää kuulusteluita, portfolioita, esseitä tai muita soveltuvia menettelytapoja.

Hallinto- ja järjestötoiminnan perusteella haetaan hyväksilukua tiedekunnasta. Hakulomake toimitetaan tiedekunnan  opintotoimistoon. 

Hyväksilukemispäätös
Hyväksiluetut suoritukset kirjataan opintorekisteriin. Korvattujen opintojen tilalle ei vaadita lisäopintoja. Kielteisen päätöksen opiskelija saa kirjallisesti. Päätökseen voi hakea  oikaisua yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaisesti.

 

HYVÄKSILUKULOMAKE: docx, pdf.

Päivitetty 19.4.2012 valt-optoim(ä)helsinki.fi