Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa

Käsitteitä

• Bologna-prosessi
• Kaksiportainen tutkintorakenne
• Ydinainesanalyysi ja opintojen uudelleenmitoitus
• Joint Degrees - Double Degrees
• ECTS-opintopistejärjestelmä

Bologna-prosessi

Tutkinnonuudistuksen taustalla on ns. Bologna-prosessi, joka käynnistyi Sorbonnen kokouksessa (1998). Siellä tehtiin aloite Euroopan korkeakoulututkintojen harmonisoinnista. Bolognassa 1999 päätettiin entistä yhtenäisemmän eurooppalaisen koulutusalueen rakentamisesta ja tutkintorakenteiden yhtenäistämisestä kaksivaiheiseksi perustutkintotasolla. Prahassa 2001 sovittiin erityisesti kansallisten laadunvarmistusjärjestelmien valmistelusta. Berliinissä 2003 pohdittiin Euroopan tutkimuksellisen yhteistyön rakentamista sekä jatko-opintojen ja jatkotutkintojen roolia tutkintojärjestelmässä. Esillä oli myös kandidaatin tutkinnon mahdollinen työmarkkinakelpoisuus. Vuonna 2005 järjestettiin Bologna-prosessin seurantakokous Bergenissä ja vuonna 2007 seurantakokous on Lontoossa. Bologna-prosessin keskeisimpiä tavoitteita ovat olleet liikkuvuuden lisääminen, koulutuksen läpinäkyvyys, tutkintojen vertailtavuus ja laadunvarmistus eri tasoilla.

Kaksiportainen tutkintorakenne

Perustutkinto muodostuu alemmasta kandidaatin tutkinnosta (180 opintopistettä/ 3 vuotta) ja ylemmästä maisterin tutkinnosta (90-120 opintopistettä/2 vuotta). Koulutuksen kolmas vaihe muodostuu jatko-opinnoista (jatkotutkinto).

Helsingin yliopiston konsistori päätti kokouksessaan 18.8.2004 tutkintojen rakenteita koskevista linjauksista.

• Konsistorin päätökset tutkintojen rakenteista (.rtf)

Ydinainesanalyysi ja opintojen uudelleenmitoitus

Ydinainesanalyysi on kehitetty työvälineeksi erityisesti korkeakoulututkinnon suunnitteluun ja kehittämiseen. Sen tehtävänä on auttaa opettajaa hahmottamaan opettamansa aiheen tietojen ja taitojen väliset hierarkiat ja yhteydet sekä suhteuttamaan nämä opiskelijan oppimisaikaan, tutkintovaatimukseen ja opetussuunnitelmaan.

Opintojen oikea mitoittaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijalle varataan riittävä määrä aikaa oppimista varten. Kun mitoitus on kohdallaan, opiskelijalla on tarpeeksi aikaa ja oppiminen mahdollistuu.

Linkkejä:

• Ydinaineanalyysi (Oulun yliopisto)(.html)
• Akateeminen opetussuunnitelmatyö- julkaisu (.pdf)
• Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan laatima opintojen mitoitusohje (.pdf)
• Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opintopistelaskuri (.xls)
• Biotieteellisen tiedekunnan opintopistelaskuri (.xls)

Joint Degrees - Double Degrees

Tutkintojen tunnustamisen kehittäminen on käynnistynyt Euroopassa. Yhteistutkintojen (joint degrees) toteuttamisen mahdollisuuksista keskustellaan laajasti. Keskustelussa painottuu pyrkimys tuottaa yhteistutkintoja mieluummin kuin erillisten tunnustamisprosessien kautta saatuja toisen maan tutkintoja (double degrees).

Opetusministeriö on julkistanut 11.5.2004 suositukset Suomen yliopistoissa noudatettavista yhteistutkintoja koskevista periaatteista.

Lisätietoja:

• Opetusministeriön suositukset yhteistutkinnoista 11.5.2004 (.doc)
• Christian Tauch and Andrejs Rauhvargers:
  Survey on Master Degrees and Joint Degrees in Europe (.pdf )
  September 2002
• ENIC: European Network of Information Centres (.html)
• NARIC: National Academic Recognition Information Centres (.html)

• Tutkintojen kansainvälinen vertailu (.html)

Tutkintotodistuksen liite (Diploma supplement)

• Mikä on Diploma Supplement? (.html)
• Joint Council of Europe, EU and UNESCO Working party on Diploma Supplement (.html)

ECTS-opintopistejärjestelmä

Kansallisista opintojen kertymis- ja mitoitusjärjestelmistä siirrytään käyttämään ECTS-pisteytys- ja kertymisjärjestelmää (European Credit Transfer System). Mitoituksessa opiskelijan vuoden työmäärä on 1600 tuntia. Työmäärän käsite tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa keskimääräisen oppijan odotetaan saavuttavan vaaditut oppimistulokset. 60 suorituspistettä vastaa yhden lukuvuoden kokopäiväistä opiskelua. Käytännössä opintojen kuormituksen ja mitoituksen uudelleenarviointi merkitsee useimmiten opintosisältöjen karsimista. Tähän voidaan käyttää menetelmänä esim. ydinainesanalyysiä.

Lisätietoja:

• Mikä on ECTS? (.html)