Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa

Opiskelijalle

Taustaa

Sorbonnesta lähti vuonna 1998 liikkeelle prosessi, joka seuraavana vuonna johti Bolognan julistukseen. Näissä kokouksissa noin 30 valtiota sopivat yhtenäisen korkeakoulutusalueen luomisesta Eurooppaan, jonka sisällä koulutusjärjestelmät ovat yhteensopivia, tutkinnot vertailukelpoisia ja opiskelijat liikkuvat esteettä korkeakoulujen välillä. Bolognan prosessia tarkennettiin vielä Prahassa vuonna 2001, jonka jälkeen OPM (opetusministeriö) aloitti suomalaisen korkeakoulutusjärjestelmän uudistamisen.

Edellä mainittujen yleisten tavoitteiden lisäksi ministeriöllä on koko joukko kansallisia päämääriä. Tutkintorakennetta uudistettaessa yritetään samalla lyhentää opiskelijoiden keskimääräisiä valmistumisaikoja, jotta työelämään ehdittäisiin aiempaa nuorempina. Pääasiallisia syitä tähän ovat työllisyysasteen parantaminen ja kansalaisten keskimääräisen työuran pidentäminen. Samalla koulutusjärjestelmä halutaan kytkeä aiempaa tiiviimmin työelämään.

Yliopiston omissa tavoitteissa korostuu tutkimuksen ja opetuksen läheinen yhteys. Maisterintutkinto on jatkossakin opiskelijoiden ensisijainen tutkinto ja se antaa kattavat valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön.