Oikeus nationalismin, rasismin ja kapitalismin pyörityksessä

Kansainvälisen oikeuden tutkija on avannut monen kollegansa silmät näyttämällä, millaisiin aatteisiin ala on historian eri vaiheissa ollut sidoksissa.

Professori Martti Koskenniemi on maailman johtavia kansainvälisen oikeuden tutkijoita. Hän on kytkenyt alaansa uraauurtavalla tavalla aatehistoriaan — analysoinut kansainvälisen oikeuden suhdetta esimerkiksi nationalismin, rasismin ja kapitalismin historioihin.

— Tärkeää on ollut hakea välineitä oikeusjärjestelmän vaikutusten arviointiin, professori itse tiivistää.

Erityisesti The Gentle Civilizer of Nations: The Rise and Fall of International Law 1870-1960 -teos (Cambridge University Press, 2001) oli käänteentekevä alan tutkimuksessa.

Koskenniemen teokset ovat uudistaneet myös alan opetusta.
—Kirjani ovat perustutkimusta, mutta kriittistä perustutkimusta. Ehkä muut ovat saaneet niistä metodologista ja kriittistä suuntaa omille töilleen.

Monografioilla ei kuitenkaan yleensä kivuta siteerauslistoille. Koskenniemi ei sinne edes kaipaa. Päinvastoin.

– En ole koskaan tilastoinut, paljonko minua on siteerattu. Jos joku sellaisen tilaston minulle esittäisi, nauraisin hänelle päin naamaa. Kulttuuri, jossa sitaateista kilpaillaan, on täysin vieras sille verkostolle, jossa toimin. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät päinvastoin kokevat kvantifioinnin osana yliopiston ja tutkimusmaailman vinoutumia.

— Olen kuitenkin ymmärtänyt, että kovien tieteiden puolella siteeraaminen on luontevampaa.

– Siteeratuksi tuleminen on rohkaisevaa ja tärkeää tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sitten sitä lakkaa ajattelemasta. Itsekin saan totta kai vaikutteita kollegoilta tai vaikkapa jatko-opiskelijoiltani. Teen työtä suuressa, globaalissa, keskustelevassa verkostossa. Siteerauksia tärkeämpää on epämuodollinen toiminta, Koskenniemi korostaa.

Teksti: Elias Krohn ja Virve Pohjanpalo