Nikotiinia ja kaksosia

Jaakko Kaprion erityisalalla, riippuvuuksien genetiikassa, vastataan jättimäisiin kansanterveyskysymyksiin.

Akatemiaprofessori Jaakko Kaprion maailmanmaine perustuu suurelta osin hänen riippuvuuden genetiikkaa ja kansanterveydellisiä vaikutuksia koskeviin tutkimuksiinsa. Erityisesti hän on paneutunut valtaosaa kansasta jotenkin koskettavaan nikotiiniriippuvuuteen.

Helsingin yliopiston geneettisen epidemologian professorina ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorina työskentelevä Kaprio näkee uransa kolmivaiheisena. Aluksi hänen kiinnostuksensa suuntautui varsin perinteisiin epidemiologian kysymyksiin, jotka sittemmin kasvoivat yhteen perinnöllisyystutkimuksen kanssa. Kolmannen askeleen hän otti juuri ennen vuosituhannen vaihdetta, kun tutkimuskenttä taas laajeni. Sillä erää mukaan tuli ympäristövaikutusten ja genetiikan yhteispeli, muun muassa epigenetiikan päivänpolttavat kysymykset.

— Kartoitamme nikotiiniriippuvuudelle altistavia geenejä ja epigeneettisiä mekanismeja sekä sitä, kuinka nämä erilaiset perinnölliset tekijät selittävät tupakoinnin ja tupakkasairauksien yhteyttä, Kaprio summaa.

Toinen Kaprion maineen ja huikeiden siteerausmäärien salaisuus piilee kaksosissa. Häntä voi — yhdessä kollegansa Markku Koskenvuon kanssa — hyvällä syyllä tituleerata maailman hienoimman kaksostutkimusaineiston isäksi.
Aineisto rakentuu noin 15 000 aikuisen kaksosparin haastatteluille ja pitkäjänteiselle, monipuoliselle terveysseurannalle. Kaksostutkimukset alkoivat Helsingin ylipistolla vuonna 1974, ja ovat sittemmin laajenneet kohorttitutkimuksesta moninaisiksi erityisryhmille tehdyiksi lisätutkimuksiksi.

Kaksosaineistoon nojaten Kaprio kumppaneineen on saanut testatuksi esimerkiksi altistuksia ja niiden seurauksia koskevia syy-seuraussuhteita. Selviteltyjen asioiden lista on pitkä, mielenterveyden tukipilareista makuaistiin ja lihavuuden selityksiin.

— Ajatuksena on tutkia yhä uusin tavoin perimän merkitystä yksilöidenvälisten erojen taustalla sekä arvioida geenien ja ympäristötekijöiden yhteispeliä. Samaa ja eri sukupuolta olevia kaksospareja vertaamalla avautuu erityislaatuinen mahdollisuus myös sukupuolierojen tutkimukseen, Kaprio luettelee.

Aineistosta on julkaistu jo hyvinkin puolen tuhatta tutkimusta kansainvälisissä tiedelehdissä, minkä lisäksi väitöksiä on valmistunut noin 50.

Kuva: Veikko Somerpuro