Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Viikon tiedeuutinen

Viattomia ja suvaitsevaisia lapsia ennakkoluulojen täyttämässä maailmassa. Näinkö se oikeasti menee?

- Lasten välisissä suhteissa voi olla hyvinkin poissulkevia tapoja kohdata toinen, valtiotieteiden maisteri Sirpa Lappalainen sanoo.

Itsekin lastentarhanopettajana työskennellyt Lappalainen tutki kasvatustieteen laitokselle tehdyssä väitöskirjatyössään kansallisuuden, etnisyyden ja sukupuolen rakentumista esiopetuksen kontekstissa. Kahdesta esiopetusryhmästä kerätyn aineiston valossa monikulttuurisuus paljastui monimutkaiseksi ilmiöksi, jonka kehittämiseen ei ole yksinkertaisia vastauksia. Monikulttuurisuuskasvatukseen liittyvä suvaitsevaisuuden käsitekin tulee enemmän lähelle sietämisen käsitettä.

- Siinä on sellaista yläviistosta katsomista, joka on tasa-arvon näkökulmasta ongelmallinen: valtakulttuuriin kuuluvilla on aina etulyöntiasema.

Kansallisuus korostui etenkin valtakulttuuriin kuuluvilla pojilla, joiden puheissa korostui kansallisten kertomusten voima.

- Eräs poika korotti useaan otteeseen äänensä ja sanoi, että ”Venäjä on tyhmä maa kun se vei Suomelta käden ja palan hameenhelmaa.” On hätkähdyttävää, kun kuusivuotias näkee Suomen haavoitettuna Suomineitona, Lappalainen toteaa esimerkkinä.

Rodullista nimittelyä tai väkivaltaa hän ei kohdannut. Poissulkemisen mekanismit ovat hienovaraisemmat.

- Saatettiin ikävään äänensävyyn todeta, että ”meillä ainakin syödään suomalaista ruokaa” tai otettiin piirileikissä vähän nihkeästi kädestä kiinni.

Tyttöjen kaverisuhteisiin etninen tausta ei tuntunut niinkään vaikuttavan. Erilaisia elämäntapoja saatettiin ihmetellä ja moralisoidakin, mutta poissulkemista vertaissuhteissa ei juuri esiintynyt.

Lappalaisen mukaan koulutuspolitiikan uusoikeistolaistuminen näkyy esiopetuksessa kansallisten lähtökohtien korostamisena.

- Tällöin onkin hyvä kysyä, miten suomalaiset ovat sitoutuneet ”omaan” kulttuuriinsa ja kenen suomalaisuudesta kulloinkin puhutaan.

Teksti: Kai Maksimainen
Kuva: Väitöskirjan kansi / Mia Sauranan & Annina Rönnblad

www.helsinki.fi/verkkotoimitus