Tutkimuskohteena inhimilliset ajattelumuodot

Mielen filosofia on viime vuosikymmeninä ollut filosofian suosituimpia tutkimusalueita, näin myös filosofian historian alalla.

– Kiinnostus erityisesti moraalin ja politiikan filosofista psykologiaa kohtaan on kasvanut. Monet historialliset käsitykset asettuvat uuteen valoon, kun niitä tarkastellaan oletettujen psykologisten uskomusten näkökulmasta eikä vain eettisiä tai poliittisia käsitteitä analysoimalla. Uudet tutkimustulokset perustuvatkin näkökulman muutokseen, kertoo Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikön johtaja, akatemiaprofessori Simo Knuuttila.

Huippuyksikössä tutkitaan eettisten ja yhteiskuntafilosofisten teorioiden taustalla olevia psykologisia oletuksia filosofian historiassa antiikista valistukseen. Filosofia eroaa muista tieteistä siten, että keskustelu klassikoista on osa filosofista toimintaa.

Inhimilliset ajattelumuodot kuljettavat mukanaan kerroksellista perinnettä, jonka tunteminen valaisee myös oman aikamme ajattelun lähtökohtia. Filosofiassa monet moderneiksi sanotut ajattelutavat syntyivät ajanjaksona, joka yltää 1300-luvulta Kantiin.

– Tästä syystä Kantin filosofiaa pidetään yhdenlaisena filosofisen perinteen sisäisenä rajapyykkinä. Monet tieteenalat erosivat uuden ajan alkupuolella luonnonfilosofiasta itsenäisiksi erillistieteiksi. Psykologian osalta tämä kehitys sijoittuu Kantin jälkeiseen aikaan. Projekti koskee psykologiaa ennen kuin siitä tuli moderni tiede, Knuuttila täsmentää.

Suomessa on poikkeuksellisen paljon merkittäviä antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun filosofisen psykologian asiantuntijoita. Knuuttilan luotsaamassa tutkimushankkeessa kyetään selvittämään pitkiä kehityslinjoja aina antiikin filosofiasta keskiajan latinan- ja arabiankielisen filosofian ja renessanssifilosofian kautta 1800-luvulle saakka.

– Tutkimus saattaa siten muuttaa kuvaa moraali- ja yhteiskuntafilosofian kehityshistoriasta, Knuuttila arvioi.

Yksikkö jakautuu filosofian historian aikakausijaon perusteella neljään tutkimusryhmään, joissa työskentelee yhteensä 32 tutkijaa. Mukana ovat Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitos, tutkijakollegium, käytännöllisen filosofian ja historian laitokset sekä Renvall-instituutti; Jyväskylän yliopistosta historian ja etnologian sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokset.

Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö

Yksikköä johtaa akatemiaprofessori Simo Knuuttila, joka on toiminut Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina vuodesta 1982, akatemiaprofessorina vuodesta 1994 ja Mielen historian huippuyksikön johtajana vuodesta 2002. Knuuttilan tutkimusaloja ovat erityisesti antiikin ja keskiajan filosofian historia, pääteoksia Modalities in Medieval Philosophy (1993) ja Emotions in Ancient and Medieval Philosophy (2004).

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuva: Veikko Somerpuro