Oikeus ylittää kansallisvaltion

Euroopan unioni ja Euroopan neuvoston sopimusjärjestelmät ovat tuoneet uusia normeja ja säännöksiä kansallisten lakien rinnalle. Tämän lisäksi eurooppalaistuminen vaikuttaa kansallisvaltiosta juontuvaan oikeuskäsitykseemme myös syvemmällä ja periaatteellisemmalla tasolla

– Ideamme on tutkia, missä määrin oikeuden eurooppalaistuminen on johtanut siihen, että kansallisvaltioihin perustuva tapa ajatella oikeutta on vanhentunut, sanoo yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori, joka johtaa Eurooppalaisen oikeuden ja poliittisen yhteisön perusteet -huippuyksikköä.

Koko perinteinen julkisoikeudellinen käsitteistö kumpuaa kansallisvaltiosta. Kun oikeus on ylikansallistunut, pitää harkita, voidaanko esimerkiksi kansalaisen ja valtiosäännön käsitteistä puhua myös eurooppalaisella tasolla, ja mikä silloin on niiden sisältö.

– Jos oikeuden uudistumista katsotaan poliittisen yhteisön näkökulmasta, korostuu yhtenäistymiskehitys, jos taas markkinoiden näkökulmasta, korostuu pirstaloituminen. Tässä on jännite, joka meidän tulkintamme mukaan on tutkimukselle hedelmällinen, Tuori sanoo.

Yhteiset normit tuovat mukanaan yhtenäisyyttä, mutta myös pirstaleisuutta. Aikaisemmin oikeusjärjestelmä oli mahdollista ymmärtää koherenttina kokonaisuutena. Nyt normijärjestelmiä on monia: kansallisia ja kansainvälisiä; julkisia ja esimerkiksi kaupan omia. Myös tuomioistuimet ovat menettäneet monopoliaan erilaisille riitojenratkaisuelimille.

Huippuyksikön vahvuus on, että tätä muutosta voidaan tarkastella eri oikeudenalojen näkökulmasta. Mukana on myös yhteiskuntatieteiden ja filosofian edustajia. 27 tutkijaa työskentelee kolmessa tutkimusryhmässä, joista yksi tarkastelee oikeuden eurooppalaistumista poliittisen yhteisön, toinen markkinoiden ja kolmas oikeusteorian näkökulmasta.

– Kokonaisuutena tavoitteemme on kulttuurisen itseymmärryksen lisääminen. Ei pelkästään Suomessa, vaan laajemminkin Euroopassa, Tuori summaa.

Foundations of European Law and Polity

Teksti: Tiina Männistö
Kuva: Veikko Somerpuro