Kuinka englannista tuli englantia

Jokainen elävä kieli on jatkuvassa muutostilassa. Ajan kuluessa muutokset ovat niin merkittäviä, että esimerkiksi tuhat vuotta sitten puhuttua muinaisenglantia ei tänä päivänä enää edes tunnistaisi englanniksi.

— Kielen muutosten leviäminen muistuttaa innovaatioiden leviämistä yleensä: nykyenglannin standardikin on usean murteen aineksista ajan saatossa muuntunut ja alati muuttuva sekoitus, sanoo Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen valtakunnallisen huippuyksikön johtaja professori Terttu Nevalainen.

Hänen luotsaamansa VARIENG huippuyksikkö tutkii kieltä sosiaalisena ja diskursiivisena ilmiönä, kielen muutoksen prosesseja sekä variaation typologiaa. Kieli tarjoaa erilaisia tapoja ilmaista samaa asiaa, mutta tavat noudattavat omia säännönmukaisuuksiaan, eikä niitä suinkaan valita sattumalta.

— Tähän liittyvät olennaisesti myös ne prosessit, joiden tuloksena kieleen syntyy uutta kielioppia, kuten uusia konjunktioita, apuverbejä ja pronomineja. Uusiutuva kielioppi ja kielen käyttö eri rekistereissä ja tekstilajeissa ovat nykyään olennainen osa kielen kuvausta. Sillä saralla riittää paljon tutkittavaa, Nevalainen huomauttaa.

Huippuyksikkö ylittää perinteisiä tieteenalojen välisiä rajoja yhdistämällä kielentutkimukseen sosiaalihistorian, kulttuurin ja oppimisen tutkimuksen sekä tietojenkäsittelytieteen lähestymistapoja ja menetelmiä. Nevalaisen omassa hankkeessa selvitetään englannin kielen muuttumista sosiaalisten ja maantieteellisten kontaktien seurauksena.

— Haluamme tietää, miten englannista tuli sellainen kieli kuin se nykyään on, Nevalainen selittää.

— Kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimus perustuu laajoihin, miljoonien sanojen elektronisiin tietokantoihin, jotka edustavat maantieteellisiä ja sosiaalisia murteita ja niiden käyttöä eri viestintätilanteissa. Kansainvälisesti ajateltuna erityisen merkittäviä ovat luomamme laajat elektroniset tekstiaineistot, jotka on kehitetty uusien tieteellisten avausten tutkimusta varten.

Englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen valtakunnallinen huippuyksikkö VARIENGin tutkimus pohjautuu Helsingissä vuosina 2000-05 toimineen huippuyksikön sekä Jyväskylän English Voices in Finland –tutkimushankkeen työhön ja saavutuksiin. Professori Terttu Nevalainen Helsingin yliopistosta johtaa huippuyksikköä, johon kuuluu yhteensä lähes 50 tutkijaa Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista. Hankkeella on monipuolisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, jotka näkyvät eri tavoin englannin kielen tutkimuksessa ja opetuksessa sekä kotimaassa että maailmalla.

Research Unit for the Study of Variation, Contacts and Change in English

Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuva: Veikko Somerpuro