Uutisia Tilaa RSS-virta
Tehostaminen ei tuo hyvää vanhuutta
Säästöjä, laatua ja tehokkuuden nousua - näitä on tavoiteltu, kun vanhustenpalveluiden tuottamista on hajautettu valtion, kuntien, järjestöjen ja yksityisten yritysten kesken. Toiveet eivät ole täyttyneet, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalityön tuore professori Maritta Törrönen.
Vain kymmenesosa vanhustenhoitolaitoksista täytti laatuvaatimukset hyvin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tarkistuksissa. Törrösen mukaan hajauttaminen, yksityistäminen ja alihankintaketjut ovat vaikeuttaneet palveluiden tason ja hoitohenkilöstön osaamisen valvontaa. Julkisuuteen nousseet skandaalit valelääkäreistä ja hoidon puutteista kielivät valvonnan vaikeutumisesta.
- Valvonnan tiukentaminen taas maksaa. Meillä valvontaa ollaan nyt lisäämässä, kustannusten nousu näkyy tulevaisuudessa. Professori toivookin sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen paluuta vahvempaan keskusjohtoisuuteen. Näin palvelut olisivat eri puolilla maata nykyistä yhtenäisempiä ja laadunvalvonta oli yksinkertaisempaa.
Törrönen tähdentää myös, että paikoin vanhusten päätäntävaltaa omasta hoidostaan pitäisi vahvistaa. Nyt tilanne vaihtelee. Yhdellä paikkakunnalla vielä asioistaan päättämään kykeneviä ikäihmisiä kuunnellaan hyvin, toisella ei.
- Suomessa suhtaudutaan ylipäätään ikääntyneisiin ihmisiin nurjasti. Ajatellaan, että he joutaisivat jo syrjään eikä heidän elämänkokemustaan tarvitse arvostaa. Suomi on tehokkuutta ylistävä yhteiskunta. Keski-Euroopassa 70-vuotias voi olla vielä täysin mukana yhteiskunnan toiminnassa.
Törrönen pitää uusien professoreiden juhlaluennoilla 30.11. esitelmän sosiaalityöstä ja arkisesta hyvinvoinnista.
Teksti: Anu Vallinkoski
Kuva: Linda Tammisto