Uutisia Tilaa RSS-virta
Uusi yhteiskunta rasittaa vanhoja aivojamme
Aivomme ovat satojentuhansien vuosien evoluution tulos. Yksinkertaistaen voi sanoa, että meillä on "vanhat" aivot. Viimeisin suuri anatominen muutos aivojen kehityksessä tapahtui nimittäin noin 70 000 vuotta sitten.
– Meitä ympäröivä yhteiskunta on sitä vastoin muuttunut käsittämättömän nopeasti, sanoo kognitiotieteen professori Christina M. Krause. -Koskaan aikaisemmin meihin ei ole kohdistunut samanlaista informaatiotulvaa kuin nyt.
Aivot seulovat joka puolelta ja jatkuvana virtana tulevaa tietoa ja pyrkivät valitsemaan siitä meitä kiinnostavimman ja tärkeimmän.
– Aivomme ovat evoluution myötä kuitenkin kehittyneet erityisesti havaitsemaan uhkaa ja vaaroja ja punnitsemaan niiden välillä parhaita vaihtoehtoja selviytymiseen. Ne eivät ole vielä sopeutuneet sellaiseen toimisto- tai tietotyöhön, jota monet meistä nyt tekevät, Krause muistuttaa.
Kun ihminen joutuu tilanteeseen, josta hän ei tunne selviävänsä, normaali reaktio on stressi. – Tämän päivän yhteiskunnassa informaation paljous voi olla yksi normaalin stressireaktion laukaiseva tekijä.
Myös nykyteknologia voi olla rasite kaikenikäisille ihmisille, ei vain ikääntyneille. Krausen mielestä asenne on usein määräävämpi tekijä kuin ikä.
– Matkapuhelimen ostaja ehtii hädin tuskin astua ulos kaupasta, kun seuraava puhelinmalli on jo tullut markkinoille. Monet ihmiset, niin vanhat kuin nuoretkin, alkavat väsyä alituiseen uuteen tekniikkaan.
Ei ole olemassa mitään lopullista vastausta kysymykseen, mitä meidän pitäisi tehdä sopeuttaaksemme aivomme nopeatahtiseen tietoyhteiskuntaan. Varmaa on kuitenkin, että aivojen on saatava levätä välillä.
– Tässä pätee perinteinen resepti: liikuntaa, lepoa ja terveellistä ravintoa, sanoo Krause. – Jotkut jättäytyvät vapaaehtoisestikin kehityksen ulkopuolelle ja elävät ilman nettiä tai kännykkää. He pärjäävät aivan mainiosti, mutta heidän elämänsä on hyvin toisenlaista.
Lisätietoa Christina M. Krausesta
Teksti: Nadine Aschan
Kuva: Markku Verkasalo