Uutisia Tilaa RSS-virta
Suomen ensimmäisellä yliopistolla oli kovatasoiset tavoitteet
Ruotsin valtakunnan kolmas yliopisto perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Turun akatemiaa vanhempia olivat Upsala, 1477, ja Tartto, 1632. Venäjän keisarin Nikolai I:n määräyksestä yliopisto muutti vuonna 1828 Turusta uuden suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin Helsinkiin. Aina vuoteen 1908, Teknillisen korkeakoulun perustamiseen saakka, se oli ainoa yliopisto Suomessa.
Minkälaisiin oloihin ja mihin maaperään yliopisto syntyi vuonna 1640?
- Ruotsin hallinto, kirkko ja opetuslaitos uudistettiin perusteellisesti 1600-luvun alkupuoliskolla, kertoo Arkistolaitoksen pääjohtaja, dosentti Jussi Nuorteva. Hän on tutkinut suomalaisten opinsaannin historiaa.
- 1500-luvulla ulkomaisissa yliopistoissa opiskelleiden määrä laski reformaation jälkeen sekä Suomessa että muualla Ruotsissa. Upsalan yliopisto oli täysin lamassa vuoteen 1595 asti, jolloin se perustettiin uudelleen.
- Suomessa olot vakiintuivat vasta vuoden 1617 Stolbovan rauhan solmimisen jälkeen. Vaasa-suvun dynastiset riidat päättyivät Kaarle IX:n eduksi ja valtakunnan kehittäminen pääsi käyntiin.
Uudistusten aikakausi
Turun akatemian perustamisen aikoihin, vuonna 1640, uudistukset olivat koko valtakunnassa jo kovassa vauhdissa, vaikka 30-vuotinen sota vaikeutti kehitystä. Miehiä otettiin jatkuvasti armeijaan ja verotaakka oli kova.
- Yliopiston perustaminen Turkuun perustui Ruotsin suurvaltakauden yleisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. Opetuksen tasoa haluttiin nostaa koko valtakunnassa. Suomi ei ollut muuhun Ruotsiin verrattuna kovinkaan erilainen. Kirkko, oikeuslaitos ja hallinto olivat valtakuntaa yhtenäistäviä tekijöitä. Niiden palvelukseen tarvittiin koulutettua väkeä. Tavoitteena oli vahvistaa sisäisesti Ruotsin valtakuntaa, johon Suomi oli kuulunut jo 1100-luvulta lähtien.
Tasa-arvoinen Ruotsi avasi mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun
-Ruotsi oli sosiaalisesti varsin ”tasa-arvoinen” 1600-luvulla. Aatelin ja porvariston suhteellinen osuus koko väestöstä oli erittäin pieni. Sen vuoksi talonpoikaistaustaisten nuorten osuus opiskelijoista oli huomattavan korkea, toteaa Nuorteva.
- Mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun olivat hyvät, mikä varmasti osaltaan houkutteli vauraimpia talonpoikia lähettämään poikiaan opintielle.
Yliopistotutkinto tai jo muutaman vuoden opinnotkin avasivat tien pappisvirkaan. Suuri osa aatelistakin oli sotilasaatelia, joka oli Ruotsin käymissä sodissa noussut talonpoikaistaustalta aateliin.
Pohjasivistyksen loi kirkon antama kasvatus. Kaupunkien kouluissa oli mahdollisuus saada sellainen pohjakoulutus, joka mahdollisti yliopistoon kirjoittautumisen. Koko koululaitos kehittyi voimakkaasti Ruotsissa 1600-luvun kuluessa.
- Papiston kautta vaikutteita levisi koko kansan keskuuteen. Etenkin hyödyn aikakaudella 1700-luvulla pyrittiin järjestelmällisesti kehittämään talouselämää laajasti ja monipuolisesti. Kotimaista tuotantoa tuettiin ja innovatiivisyyteen kannustettiin kaikin tavoin. Ilman hyvää koulutusjärjestelmää tämä ei olisi tuonut niin hyviä tuloksia, kuin saavutettiin Ruotsin vallan aikana.
”Kansainvälisiä yliopistoja oli tuolloin vähän, mutta monet niistä kuuluvat edelleen Shanghain listan huippuyliopistoihin”
- Turku oli selkeästi kansallinen laitos, muistuttaa Jussi Nuorteva. -Turkuun vuosina 1640 – 1721 kirjoittautuneista 5400 opiskelijasta valtaosa oli suomalaisia ja ruotsalaisia. Vain 14 tuli Ruotsin valtakunnan rajojen ulkopuolelta. Kun kaikki professorit olivat myös ruotsalaisia tai suomalaisia ei juuri voida puhua yliopiston kansainvälisyydestä. Mutta täytyy todeta, että valtaosa muistakin eurooppalaisista yliopistoista oli varsin alueellisia.
-Todella kansainvälisiä yliopistoja oli vain vähän, mutta huomattakoon, että monet niistä kuuluvat edelleen Shanghain listan huippuyliopistoihin.
- Ainoa ryhmä, joka Turun Akatemiassa oli aidosti kansainvälinen, olivat harjoitusmestarit, joita olivat esimerkiksi miekkailun, ratsastuksen, tanssin, piirustuksen ja modernien kielten opettajat. Heidän määränsä Ruotsin vallan oli muutaman kymmenen luokkaa, mutta he toivat kuitenkin Turkuun tuulahduksen kansainvälisyyttä, lisää Nuorteva.
Korkeat tavoitteet rankingeissa
Turun akatemian juhlallisissa avajaisissa 15.7.1640 filosofisen tiedekunnan dekaani, professori Michael Wexionius, (1609-70) piti kiitospuheen, jossa hän barokin mahtipontiseen tyyliin rukoili Jumalaa auttamaan, ”että tätä turkulaista akatemiaa ylistettäisiin koko maailmassa kuin kreikkalaisten ateenalaista; että se teologisissa opinnoissa olisi Wittenbergin, Helmstedtin ja Rostockin veroinen, ettei se lainopin opinnoissa jäisi Marburgin, Altdorfin, Leipzigin tai Jenan jälkeen, että se lääketieteellisessä tiedekunnassa vastaisi Padovaa, Freiburgia, Strasbourgia ja Pariisia.”
Nuortevan mukaan nämä kaunopuheiset tavoitteet jäivät kauaksi todellisuudesta Ruotsin vallan aikana.
Jussi Nuorteva on Arkistolaitoksen pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja ja Helsingin yliopiston dosentti.
Teksti: Terttu Nurro
Kuva: Helsingin yliopistomuseo. Kuvassa Akseli Gallén-Kallelan kilpailuluonnos yliopiston juhlasalin freskoksi Per Brahe lukee yliopiston perustamiskirjaa