Helsingin yliopisto

Tiedot verkosta – mihin vielä kirjastoja tarvitaan?

- Teologisen tiedekunnan kirjaston ydintehtävät ovat pysyneet ennallaan,  vaikka muodot muuttuvat, toteaa 1.4.2008 eläkkeelle siirtynyt kirjastonjohtaja Liisa Rajamäki.

Kirjaston ydintehtävät määritellään Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjastojen yhteisissä käyttösäännöissä: Kirjastojen tehtävänä on edistää kampuksella harjoitettavaa tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kirjastot hankkivat tieteenalojensa kirjallisuutta, asettavat kokoelmansa tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön sekä tarjoavat tietopalvelua. Kirjastot antavat myös tiedonhankinnan ja -hallinnan opetusta.

Teologisen tiedekunnan kirjaston asiakkaat ovat voineet käyttää elektronisia aineistoja nyt kymmenkunta vuotta. Atk-luettelointi aloitettiin 1990-luvun alussa ja -lainaus 1997. Teologisen tieteenalan elektronisia aineistoja alettiin hankkia 1990-luvun lopulla. Nykyopiskelijaa ei oikein voi kuvitella työskentelemässä ilman Helkaa ja Nelli-portaalia.

Nykyisten elektronisten aineistojen etuna on ilman muuta käytön nopeus ja aineistojen laajuus. Teologisen tiedekunnan kirjasto hankkii valtaosan aineistoistaan yhdessä muiden yliopiston kirjastojen kanssa. Teologian alan aineistoja saadaan asiakkaiden käyttöön myös Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin kautta. Yhteishankinnat tuovat kustannussäästöjä tiedekunnalle. Yhteistyöstä hyötyy myös asiakas kattavampien aineistovalikoimien muodossa.

Rajamäkeä huolestuttaa, että tiedekunnan kirjaston määrärahat ovat olleet samansuuruiset useiden viime vuosien ajan. Kustannukset alalla kuitenkin nousevat tasaisesti.

- Elektronisten aineistojen hinnoissa on ollut n. 6% vuosikohtaista korotusta, kertoo Rajamäki.

Kirjasto palvelee nyt netissä

Teologisen tiedekunnan kirjastossa asiakasta palvellaan edelleen tiskillä, mutta yhä useammin netissä. Kaukopalvelutilaukset ja hankintaehdotukset hoituvat verkossa. Kirjaston omilla sivuilla oleva aineisto on kenen tahansa nettiyhteyden omaavan käytössä.

Palvelupaletin laajeneminen tuo haasteita kirjaston henkilökunnan osaamiselle. Uudet e-aineistohankinnat edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista.

Rajamäki on huomannut, että painettujen kokoelmien ylläpitoon liittyvä asiantuntemus on kirjastoissa heikentynyt. E-aineistojen määrän kasvu uhkaakin jo perinteisten painettujen kokoelmien ylläpitoa.

Tiedon järjestämiselle on tarvetta tulevaisuudessakin

Perinteiselle kirjaston tehtävälle, tiedon järjestämiselle, on tarve myös tulevaisuudessa. Nettiaikana asiakas ei välttämättä hahmota tätä kirjastojen tehtäväksi.

- Ajatellaan, että e-aineistot ilmestyvät automaattisesti verkkoon kaikkien nähtäville, kertoo Rajamäki.

Helsingin yliopistossa meneillään oleva kirjastojen rakenneuudistus ja keskustakampuksen kampuskirjaston perustaminen, ovat Helsingin yliopiston kirjastojen toistaiseksi mittavin yhteishanke. Pienen tieteenalakirjaston on vaikea täyttää palveluihin ja toimintaan kohdistuvia tehtäviä ja odotuksia. Rajamäki toteaakin, että näin ollen on viisaampaa hoitaa tehtäviä suuremmissa yksiköissä.

- Tieteenalakohtaisesta asiantuntemuksesta ja palvelusta on kuitenkin kyettävä pitämään kiinni. On osattava hankkia sellaisia aineistoja, joiden tieteellinen merkitys on suuri, niiden julkaisumuodosta riippumatta, muistuttaa Rajamäki.

teksti: Marita Seitsalo