Tutkimusprojekti: Varhaisten juutalaisten ja kristillisten
liikkeiden selittäminen – rituaali, muisti ja identiteetti

Yleisesittely 

Tutkimusryhmä tutkii varhaisia juutalaisia ja kristillisiä uskonnollisia liikkeitä sosio-kognitiivisesta näkökulmasta. Tämä näkökulma tarkoittaa sitä, että liikkeiden syntyä ja luonnetta selitetään hyödyntämällä sekä kognitiivisia että sosiaalipsykologisia selitysmalleja ja teorioita. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten juutalaisten ja kristillisten ryhmien syntyä ja uskonnonharjoitusta voidaan selittää aivojen toiminnan ja rakenteen näkökulmasta sekä missä määrin niiden syntyyn ovat vaikuttaneet yleiset sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisönmuodostuksen säännönmukaisuudet.

Kognitiotieteellinen uskonnontutkimus on uusi tutkimussuuntaus, joka on kehittynyt voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Kyseessä on monitieteellinen lähestymistapa, jossa sovelletaan mm. kognitiivista psykologiaa, kehityspsykologiaa, evoluutiobiologiaa, neurotieteitä ja antropologiaa. Kognitiivisen lähestymistavan lähtökohtana ovat uskonnollisessa käyttäytymisessä ja yhteisönmuodostuksessa on havaittavat säännönmukaisuudet, joiden oletetaan perustuvan inhimillisen ajattelun perusrakenteisiin ja aivojen toimintaan.

Toinen tutkimusryhmän hyödyntämä metodologia on sosiaalipsykologinen sosiaalisen identiteetin teoria. Teorian isä on Englannissa työskennellyt sosiaalipsykologi, Henri Tajfel (1919-1982). Tajfelin teorian juuret ovat hänen omissa kokemuksissaan toisen maailmansodan ajalta. Perusajatuksena Tajfelilla oli, että jos tiedämme, millaisiin ajattelumekanismeihin ryhmien välille muodostuva vihamielisyys perustuu, voimme myös vaikuttaa siihen, ettei vastakkainasetteluja synny. Sosiaalisen identiteetin teoria pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten ryhmän jäsenten käsitys itsestään muotoutuu suhteessa toisiin ryhmiin ja ryhmän omiin jäseniin. Pienryhmien käyttäytymisestä saadulla tiedolla on luonteva paikka esimerkiksi Uuden testamentin tutkimuksessa, sillä kodeissa kokoontuneet seurakunnat olivat juuri tällaisia korkeintaan muutaman kymmenen henkilön pienryhmiä.

Varhainen juutalaisuus ja kristinusko eivät olleet yhtenäisiä liikkeitä, vaan niiden piirissä vaikutti useita, omia erityisnäkemyksiään korostaneita ryhmiä. Tutkimusryhmän erityisen huomion kohteina ovat Qumranin liike, farisealaisuus, Johannes Kastajan liike, varhainen Jeesus-liike paavalilainen urbaani kristillisyys, jälkipaavalilaiset ja juutalaiskristilliset ryhmät sekä gnostilaiset liikkeet. Projekti keskittyy tutkimaan näiden liikkeiden uskonnollisia rituaaleja (esim. juutalaisten puhtaussäädösten noudattaminen, kaste ja ehtoollinen), sekä sitä, miten näissä yhteisöissä vaalitut muistot ja tavat, ns. sosiaalinen tai kulttuurinen muisti, ovat vaikuttaneet ryhmien yhteisen identiteetin muodostamiseen.

Qumranista 11 autiomaaluolasta vuodesta 1947 alkaen löydetyt käsikirjoitukset ovat laajentaneet kuvaa ajanlaskun alun juutalaisuudesta. Nykyisin ymmärretään, että juutalaisuus oli monimuotoinen ilmiö, jonka piirissä vaikutti useita erilaisia ryhmittymiä, joista yhden muodostivat Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa.

Tutkimusprojekti edistää Raamatun ja siihen liittyvän kirjallisuuden tutkimusta yhdistämällä perinteiseen eksegeettiseen työskentelyyn lähestymistapoja, joita ei tutkimuksessa vielä yleisesti tunneta ja käytetä. Tutkimusryhmä pyrkii jatkuvaan dialogiin nykyistä yhteiskuntaa ja uskonnollisuutta tutkivien tieteenalojen kanssa. Sosio-kognitiivista näkökulmaa hyödyntävä tutkimus auttaa ymmärtämään myös nykypäivän uskonnollista liikehdintää, mikä puolestaan voi auttaa vähentämään erilaisten uskonnollisten ryhmien välisiä konflikteja. Tällainen tutkimus voi myös olla avuksi, kun erilaiset kristilliset ja uskonnolliset yhteisöt arvioivat omaa identiteettiään, rituaalejaan ja niiden merkitystä suhteessa oman sosiaalisen muistinsa välittämään perinteeseen.

Arkeologisissa kaivauksissa löydetyt lukuisat, rituaaliseen puhdistaumiseen käytetyt mikveh-altaat ovat osoittaneet, kuinka keskeisiä puhtaussäädöksiin liittyvät rituaalit olivat ajanlaskun alun juutalaisuudessa. Kuvan mikveh-allas on löydetty Golanin kukkuloilla sijaitsevasta Gamlan kaupungista.

Suomen Akatemia on myöntänyt tutkimusryhmälle rahoituksen vuosiksi 2007-2010. Ryhmän jäsenet ovat Helsingin yliopiston eksegetiikan laitokselta ja Sheffieldin yliopistosta, mutta ryhmä toimii Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Ryhmän johtaja on Suomen akatemian tutkija, dosentti Petri Luomanen.