Qumran

Qumranin liikkeen omat tekstit
(Hanna Vanonen)


Qumranin tekstit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Yhden ryhmän muodostavat tekstit, joiden ajatellaan edustavan Qumranin liikkeen omaa ajattelua. Näihin teksteihin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi Yhdyskuntasääntö, Damaskon kirja, Seurakuntasääntö, Sotakäärö, Hymnien kirja, pešer-tekstit, Eskatologinen midraš ja Melkisedek-teksti, jotka esitellään seuraavaksi lyhyesti. Kysymys siitä, mitkä tekstit olivat Qumranin liikkeen laatimia ja/tai käyttämiä, on kuitenkin monimutkainen. Siksi yhtä selkeää listaa Qumranin liikkeen omaa ajattelua edustavista teksteistä on mahdoton laatia.


Yhdyskuntasääntö

Yhdyskuntasääntö esittelee nimensä mukaisesti pääasiassa Qumranin yhteisön elämää koskevia sääntöjä kuten määräyksiä yhteisön jäseniksi pyrkiville, käytännön ohjeita yhteisön kokouksiin sekä rangaistussäädöksiä. Yhdyskuntasääntöön kuuluu myös yhteisön uskonnollista ajattelua valaiseva oppi kahdesta hengestä (1QS III,13–IV,26). Sääntöjen ja oppien lisäksi Yhdyskuntasääntö sisältää myös jonkin verran runollista materiaalia.

Yhdyskuntasäännön parhaiten säilynyt käsikirjoitus (1QS) löydettiin Qumranin luolasta 1 vuonna 1947, ja ensimmäisen kerran sen julkaisi M. Burrowsin tutkimusryhmä vuonna 1951. Koska 1QS oli ensimmäisiä Qumranilta löytyneitä käsikirjoituksia, Yhdyskuntasääntö vaikutti voimakkaasti siihen mielikuvaan, joka ensimmäisille tutkijoille Qumranin liikkeestä muodostui. 1QS käsittää 11 palstaa, jotka ovat säilyneet hyvin. 1QS on todennäköisesti kopioitu vuosien 100-75 eaa. välillä. Myöhemmin luolista 4 ja 5 löydettiin 11 muuta Yhdyskuntasäännön käsikirjoitusta, jotka olivat katkelmallisempia kuin 1QS. Jotkin niistä edustivat ensin löydetystä käsikirjoituksesta eroavia tekstiversioita.


Damaskon kirja

Damaskon kirja (CD) on Qumranin liikkeen omiksi teksteiksi luokiteltavista käsikirjoituksista ainoa, joka tunnettiin jo ennen Qumranin löytöjä. Egyptin Kairossa sijaitsevan synagogan varastohuoneesta eli genizasta oli vuonna 1896 löydetty valtava määrä vanhojen juutalaisten käsikirjoitusten fragmentteja. Niiden joukossa oli myös kaksi Damaskon kirjan käsikirjoitusta. Kun Qumranin luolista 4, 5 ja 6 löydettiin saman tekstin käsikirjoituksia vajaat 50 vuotta myöhemmin, Damaskon kirjan sisältö näyttäytyi tutkijoille uudessa valossa. Vaikka löytyneet käsikirjoitusfragmentit olivat enimmäkseen pieniä, niiden avulla voitiin päätellä, että teksti kertoi nimenomaan Qumranin yhteisön syntyhistoriasta ja säädöksistä.

Damaskon kirjan sisältö jaetaan tavallisesti kahteen kahdeksanpalstaiseen osaan. Niistä ensimmäinen on niin kutsuttu kehotusosa, joka käsittelee yhteisön historiaa. Toinen eli lakiosa kuvaa nimensä mukaisesti yhteisön lakeja – tosin mukana on myös yleisiä säädöksiä, jotka eivät edellytä taustakseen juuri Qumranin yhteisöä.

Qumranista löydetyt Damaskon kirjan fragmentit ovat noin 1000–1200 vuotta Kairon käsikirjoituksia vanhempia. Niiden avulla saatiin siten myös tieto siitä, että Damaskon kirjaa oli kopioitu jo vuosien 75–50 eaa. tienoilla.


Seurakuntasääntö

Seurakuntasäännössä kuvataan eskatologista eli lopunajallista ihanneyhteisöä. Tämän yhteisön jäseniin lukeutuu paitsi miehiä myös naisia ja lapsia, mikä on huomionarvoista, sillä esimerkiksi Yhdyskuntasääntö tuntuu kuvaavan vain miehistä koostuvaa yhteisöä. Seurakuntasäännössä annetaan ohjeita yhteisön jäsenten kasvattamiseen ja selostetaan yhteisön neuvoston arvojärjestystä. Mielenkiintoinen on myös kuvaus yhteisön ateriasta, jolla messiaan uskotaan olevan läsnä (1QSa II,17–22).

Vuonna 1947 Qumranin luolasta 1 löydetty Seurakuntasääntö (1QSa) kuului samaan käsikirjoitukseen kuin Yhdyskuntasääntö, eikä siitä ole säilynyt muita käsikirjoituskopioita. Seurakuntasääntö on kuitenkin selvästi oma kokonaisuutensa. Tekstistä on säilynyt kaksi palstaa, joista toinen on melko vaikeasti luettavissa. Käärö ajoitetaan noin vuoden 100 eaa. tienoille. Seurakuntasäännön julkaisi ensimmäisen kerran D. Barthélemy vuonna 1955.


Sotakäärö

Sotakäärön teksti käsittelee eskatologista eli lopunajallista sotaa ja sen strategiaa: se sisältää kuvauksia sodasta, sodan organisoimiseen ja varsinaiseen sodankäyntiin liittyviä ohjeita sekä sotaan ja Jumalan toimintaan liittyvää runollista materiaalia.

Sotakäärö (1QM) löydettiin Qumranin luolasta 1 vuonna 1947, ja vuonna 1954 E. L. Sukenik julkaisi sen ensimmäisen kerran. Käärö on lähes kolme metriä pitkä ja sisältää 19 varsin hyvin säilynyttä palstaa. Ei ole kuitenkaan varmaa, ovatko kaikki tekstiin kuuluneet palstat säilyneet. Sotakäärön teksti on luultavasti kopioitu vuosien 100-50 eaa. välillä.

Käsikirjoituksen 1QM lisäksi Qumranin luolista on löydetty kymmenen muuta sotaa käsittelevää käsikirjoitusta. Luola 11 kätki uumeniinsa yhden käsikirjoituksen, ja luolasta 4 löytyi yhdeksän käsikirjoitusta. Muut sotatekstit sisältävät osittain Sotakäärön kanssa päällekkäistä materiaalia mutta myös muuta aineistoa. Esimerkiksi käsikirjoitus 4Q491 sisältää lähes täysin Sotakäärön fragmentin 14 kanssa identtisen jakson, eri puolilta Sotakääröä materiaalia lainaavan ja yhdistelevän jakson sekä täysin Sotakäärön tekstistä riippumattoman jakson.


Hymnien kirja

Hymnien kirjan sisältämät hymnit ovat Heprealaisen Raamatun eli Vanhan testamentin psalmeja muistuttavia kiitoslauluja. Tutkimuksessa hymnit on usein jaettu kahteen ryhmään: yhteisöllisiin hymneihin, joissa rukoilijana on yhteisö, ja opettajan hymneihin, joissa rukoilija on yksilö. Viimeksi mainittuja on usein pidetty muista Qumranin teksteistä tunnetun Vanhurskauden opettajan kirjoittamina.

Hymnien kirjan kiitoslaulut sisältävät laajan kirjon erilaisia opillisia yksityiskohtia. Silti on myös olemassa teemoja, jotka näkyvät monissa yksittäisissä hymneissä. Tällaisia ovat esimerkiksi Jumalan ylistäminen, oikeamielisten pelastus ja jumalattomien lopullinen tuho.

Ensimmäinen Hymnien kirjan käsikirjoitus (1QH) löytyi kahtena melko huonosti säilyneenä käärönä Qumranin luolasta 1 vuonna 1947. Kääröissä oli kaikkiaan 18 palstaa tekstiä. Ensimmäisen kerran 1QH:n julkaisi E. L. Sukenik vuonna 1954. Käsikirjoitus on todennäköisesti kopioitu ensimmäisen ajanlaskun alkua edeltävän vuosisadan alkupuolella. Myöhemmin luolasta 4 löytyi lisää Hymnien kirjan käsikirjoituksia. Niiden avulla on pystytty esimerkiksi arvioimaan uudelleen 1QH-käsikirjoituksen hymnien järjestystä.


Pešer-tekstit

Sana pešer on hepreaa ja merkitsee selitystä tai tulkintaa. Termi tunnetaan myös Qumranin Heprealaista Raamattua kommentoivien tekstien yleisnimityksenä. Monissa Qumranin teksteissä viitataan Heprealaiseen Raamattuun, mutta pešer-teksteissä on nimenomaan keskitytty selittämään Raamatusta lainattuja kohtia Qumranin liikkeen näkökulmasta. Niin kutsutuissa jatkuvissa pešereissä lainataan jotakin profeettakirjaa (Habakuk, Nahum, Jesaja, Sefanja, Miika, Hoosea) tai psalmia kohta kohdalta ja liitetään jokaiseen lainaukseen ajankohtaistava tulkinta. Niin kutsutuissa temaattisissa pešereissä taas keskitytään tiettyyn teemaan ja lainataan ja selitetään siihen liittyviä katkelmia eri puolilta Heprealaista Raamattua. Tällainen teksti on esimerkiksi Eskatologinen Midraš. Raamatun selittäminen perustuu kaikissa pešereissä siihen, että lainattujen raamatunkohtien ajatellaan käsittelevän juuri Qumranin liikkeen tilannetta. Selityksen edellä käytetään usein fraasia ”tulkittuna tämä tarkoittaa” (pešer).

Pešer-tekstien avulla on voitu saada lisää tietoa esimerkiksi sitä, millainen asema Heprealaisen Raamatun teksteillä oli ajanlaskun alun aikaisessa juutalaisuudessa ja miten Heprealaisen Raamatun tekstejä tuolloin tulkittiin. Pešer-tekstit ovat myös auttaneet ymmärtämään Qumranin liikkeen käsitystä itsestään Jumalan valittuina.


Eskatologinen midraš

J. M. Allegro julkaisi vuonna 1968 kaksi Qumranin luolasta 4 löydettyä käsikirjoitusta (4Q174 ja 4Q177). Julkaisusta ehti kulua yli neljännesvuosisata ennen kuin huomattiin, että nämä kaksi tekstiä saattaisivat olla kopioita samasta käsikirjoituksesta. Tämä huomio oli mahdollista tehdä tekstien huolellisen materiaalisen rekonstruktion ansiosta. Käsikirjoitus, jonka kopioita 4Q174:n ja 4Q177:n arveltiin olevan, sai nimen Eskatologinen Midraš (4QMidrEschat).

Midraš on heprean kielen sana, joka tarkoittaa tutkimusta ja selvitystä. Eskatologinen Midraš keskittyykin nimensä mukaisesti Heprealaisesta Raamatusta poimittuihin sitaatteihin ja niiden tulkintaan. Tutkimuksessa se luokitellaan temaattiseksi pešeriksi . Eskatologinen eli lopunajallinen se on siksi, että sen kirjoittaja uskoo yhteisönsä elävän viimeisiä aikoja. Tärkeä viesti Eskatologisessa Midrašissa on, että yhteisön kokemat koettelemukset kuuluvat olennaisena osana lopun aikaan ja että koettelemuksista huolimatta on pysyttävä uskollisena Jumalalle.


Melkisedek-teksti

Melkisedek on Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esiintyvä pappiskuningas, joka siunaa Abrahamin tämän palatessa sotaretkeltä (ks. 1. Moos. 14:17–20). Melkisedek mainitaan myös psalmissa 110 ja Heprealaiskirjeen seitsemännessä luvussa. Qumranin liikkeen piirissä oltiin ilmeisen kiinnostuneita tästä Heprealaisessa Raamatussa eli Vanhassa testamentissa varsin vähälle huomiolle jäävästä henkilöstä. Tämä on pääteltävissä Qumranin luolasta 11 löydetystä Melkisedek-tekstistä (11QMelch). Kyseinen käsikirjoitus on säilynyt melko huonosti, mutta esimerkiksi ensimmäisen fragmentin toisella palstalla teksti on silti jotakuinkin luettavissa. Käsikirjoitus yhdistelee materiaalia Mooseksen kirjoista, psalmeista sekä Jesajan ja Danielin kirjoista. Tekstin nimihahmo eli Melkisedek tulkitaan yliluonnolliseksi vapauttajaksi, joka osallistuu viimeiseen tuomioon.

Koska Melkisedek-tekstissä tulkitaan Heprealaisen Raamatun tekstejä, jotkut tutkijat luokittelevat sen niin kutsutuksi temaattiseksi pešeriksi. Osa tutkijoista on kuitenkin sitä mieltä, että Melkisedek-tekstissä ei ole näkyvissä kaikkia temaattisen pešerin tuntomerkkejä. Luokittelusta riippumatta Melkisedek-teksti on joka tapauksessa osoitus siitä, että Qumranin liike tulkitsi lopunajallisesti myös sellaisia tekstejä, jotka eivät Heprealaisessa Raamatussa liittyneet viimeisiin aikoihin.


Kirjallisuus

Yhdyskuntasääntö:

Jokiranta Jutta
2009

”Qumranin liikkeen jäsenyys”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 175-193.

Metso, Sarianna
1997

Yhdyskuntasääntö (1QS). Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Toim. Raija Sollamo. Helsinki: Yliopistopaino, 17-47.

1997

Textual Development of the Qumran Community Rule. Studies on the Texts of the Desert of Judah 21. Leiden: Brill.

2007

The Serekh Texts. Companion to the Qumran Scrolls 9. New York: T&T Clark.



Damaskon kirja:

Granroth, Riitta
1997

Damaskon kirja (CD). Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Toim. Raija Sollamo. Helsinki: Yliopistopaino, 49-78.

Hempel, Charlotte
2000

The Damascus Texts. Companion to the Qumran Scrolls 1. Sheffield: Sheffield Academic Press.

Jokiranta Jutta
2009

”Qumranin liikkeen jäsenyys”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 175-193.



Seurakuntasääntö:

Schiffman, Lawrence H.
1989

The Eschatological Community of the Dead Sea Scrolls: A Study of the Rule of the Congregation. Monograph Series / Society of Biblical Literature 38. Atlanta: Scholars Press.

Tolonen, Mikko
1997

Seurakuntasääntö (1QSa). Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Toim. Raija Sollamo. Helsinki: Yliopistopaino, 99-105.



Sotakäärö:

Luukkonen, Osmo ja Westerlund, Johan
1997

Sotakäärö (1QM). Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Toim. Raija Sollamo. Helsinki: Yliopistopaino, 107-135.

Jokiranta Jutta
2009

”Qumranin liikkeen jäsenyys”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 175-193.

Duhaime, Jean
2004

The War Texts: 1QM and Related Manuscripts. Companion to the Qumran Scrolls 6. London: T&T Clark.



Hymnien kirja:

Puech, Émile
2002

”Hodayot”. Encyclopedia of the Dead Sea Scrolls II. Ed. by Lawrence H. Schiffman et al. Oxford: University Press, 918-921

Tepsa, Pentti
1997

Hymnien kirja (1QH). Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Toim. Raija Sollamo. Helsinki: Yliopistopaino, 277-294.



Pešer-tekstit:

Ejrnæs, Bodil
2009

”Raamatun käyttö ja tulkinta”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 229-250.

Jokiranta, Jutta
1996

Psalmin 37 pešer (4QpPs37). Vanhan testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjasto.

Lim, Timothy
2002

The Pesharim. Companion to the Qumran Scrolls 3. Sheffield: Sheffield Academic Press.

Sollamo, Raija (toim.)
1997

Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Helsinki: Yliopistopaino. (Ks. luku 4: Eksegeettisiä tekstejä)



Eskatologinen midraš:

Campbell, Jonathan G.
2004

The Exegetical Texts. Companion to the Qumran Scrolls 4. Edinburgh: T&T Clark.

Saukkonen, Juhana
1997

Eskatologinen midraš (4QMidrEschat). Qumranin kirjasto: Valikoima teoksia. Toim. Raija Sollamo. Helsinki: Yliopistopaino, 203-219.

1997

Eskatologinen midraš (4QMidrEschat). Vanhan testamentin eksegetiikan pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjasto.

Ulfgård, Håkan
2009

”Eskatologia”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 293-305.



Melkisedek-teksti:

Campbell, Jonathan G.
2004

The Exegetical Texts. Companion to the Qumran Scrolls 4. Edinburgh: T&T Clark.

Ulfgård, Håkan
2009

”Eskatologia”. Aarre saviastioissa: Qumranin tekstit avautuvat. Toim. Jutta Jokiranta. Suom. Risto Nurmela. Helsinki: Kirjapaja, 293-305.