The 20th Congress of IOSOT 1 - 6 August, 2010

Media

Ms. Jutta Jokiranta, DTh
Congress Secretary
P.O. Box 4
FI−00014 University of Helsinki
E-mail: iosot-2010 AT helsinki.fi
phone: +358 9 191 24348

IOSOT:n puhujien henkilökuvia

calendar

Näiltä sivuilta löytyy IOSOT:n pääpuhujien haastatteluja. Keitä nämä tutkijat ovat? Miten he ovat päätyneet omalle alalleen? Miksi heidän esitelmänsä kannattaisi kuunnella?

Henkilökuvassa Pancratius C. Beentjes (English version here)

Pancratius Beentjesin esitelmä Helsingissä käsittelee apokalyptiikkaa Sirakin kirjassa. "Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on julkaistu runsaasti teoksia, jotka ovat käsitelleet apokalyptiikkaa. Ei ole tarpeen toistaa niiden tuloksia, mutta Sirakin kirjan tutkimuksen kohdalla olen ihmetellyt, miksi kyseisen kirjan tekijää yleensä kutsutaan viisauden opettajaksi, vaikka profeetalliset piirteet voisivat tuoda tekijän uuteen valoon."

Beentjes kertoo itsestään seuraavaa: "Olen kotoisin Alankomaiden läntisestä osasta, pienestä kylästä, joka sijaitsi lähellä Pohjanmeren rannikkoa. Isäni työskenteli Forbon lattianpäällysteitä valmistaneessa tehtaassa. Olen nyt eläkkeellä, mutta silti varsin työllistetty monissa projekteissa, etenkin Sirakin kirjan parissa. Pystyn kuitenkin viettämään vaimoni kanssa enemmän aikaa Karibialla asuvan vanhimman tyttäremme luona sekä Alankomaissa asuvien kolmen lapsenlapsemme seurassa."

Urastaan Beentjes kertoo: "Sain teologisen perustutkinnon valmiiksi vuonna 1971. Sen jälkeen työskentelin ensin uskonnonopettajana ja sitten eräässä kustantamossa toimittajana. Vuonna 1976 minut nimitettiin Heprean kielen ja Vanhan testamentin assistentiksi Utrechtin yliopiston katoliseen tiedekuntaan, joka on nykyisin osa Tilburgin yliopistoa. Vuonna 1991 sain nimityksen Vanhan testamentin professoriksi Utrechtiin, ja maaliskuussa 2009 jäin siitä virasta eläkkeelle. Tärkein tutkimuskohteeni on ollut Sirakin kirja, sekä heprealaisessa että kreikkalaisessa muodossaan. Mutta myös Viisauden kirja sekä 1.−2. Aikakirja ovat kiinnostaneet minua, ja niihin jokaiseen olen kirjoittanut kommentaarin. Nyt olen täydellä teholla valmistelemassa Sirakin kirjan kommentaaria, joka tulee ilmestymään aivan uudessa kommentaarisarjassa."

Miten Beentjes sitten päätyi tutkijaksi? "En todellakaan muista tarkkaan, miten ja miksi teologiasta tuli suosikkialani. Mutta heti opintojeni alussa Raamatun maailma veti minua puoleensa, ensin Uusi testamentti, ja lopulta Vanha testamentti vei voiton. Epäilemättä eräs pääsyy siihen, että aloin tutkia Raamattua, liittyi roomalais-katoliseen taustaani. Siihen aikaan katolisessa maailmassa raamatuntutkimus oli harvinaisempaa kuin protestanttisessa perinteessä."

Millaisia muutoksia alaan mahtuu tuollaisen uran aikana? "Urani alussa – 1970-luvun alkupuolella – kirjallisuuskriittinen metodi oli ainoa vakavasti otettava lähestymistapa teksteihin, mutta pala palalta muutkin metodit ja lähestymistavat ovat tulleet kuvaan mukaan. Oma tapani lukea Raamatun tekstejä on ”close reading”, jossa tekstiä tarkastellaan suhteessa ympäröivään kontekstiin. Nykyisin mm. sosiologinen lähestymistapa tarjoaa uusia välineitä tekstin entistä parempaan ymmärtämiseen."

Entä mitä Beentjes pitää uransa tärkeimpinä saavutuksina? "Ensiksi, vuonna 1997 julkaisin Sirakin kirjan tekstiedition, johon on painettu kaikkien säilyneiden hepreankielisten Sirakin kirjan käsikirjoitusten teksti. Niiltä osin kuin käsikirjoitukset sisältävät keskenään samoja tekstikappaleita, ne on lisäksi järjestelty tekstiedition lopussa synoptiseen vertailuun. Alun perin tämä teos ilmestyi Vetus Testamentumin Supplements-sarjassa (VT.S 68; Brill), ja vuonna 2006 Society of Biblical Literature julkaisi siitä edullisen pehmeäkantisen painoksen. Toiseksi, olen toiminut varapuheenjohtajana käännöskomiteassa, joka on vastannut uuden hollanninkielisen Raamatun kääntämisestä. Työ tuli päätökseen lokakuussa 2004, jolloin Raamattu ilmestyi painosta. Työ oli alkanut vuonna 1992. Tämän työn aikana koin omakohtaisesti, miltä Martin Lutherin työ on tuntunut!"

Tällaiselta tutkijalta löytyy varmasti näkemystä myös siihen, mitä pitäisi tutkia tulevaisuudessa. "Tarvittaisiin yksityiskohtaisempi tutkimus heprealaisen kaanonin muotoutumisesta, samoin kuin Septuagintan muotoutumisesta. Tarkempia tutkimuksia kaivattaisiin myös sitaattien ja alluusioiden käytöstä: Miten ja miksi myöhemmät kirjoittajat käyttivät varhaisempia tekstejä, jotka olivat heille (ja heidän yleisölleen) tuttuja." (Marko Marttila)