The 20th Congress of IOSOT 1 - 6 August, 2010

IOSOT:n puhujien henkilökuvia

Näiltä sivuilta löytyy IOSOT:n pääpuhujien haastatteluja. Keitä nämä tutkijat ovat? Miten he ovat päätyneet omalle alalleen? Miksi heidän esitelmänsä kannattaisi kuunnella?

Henkilökuvassa Raija Sollamo, IOSOT-presidentti 2007−2010
(English version here)

Raija Sollamo on teoriassa ollut eläkkeellä Raamatun alkukielten professorin virastaan jo pian kolme vuotta, mutta käytännössä päivittäinen työskentely Helsingin yliopistolla on edelleen pikemmin sääntö kuin poikkeus. Kansainvälisen Vanhan testamentin tutkijain seuran (IOSOT) presidenttinä ja Suomen Akatemian rahoittaman Qumran-tutkimuksen projektin johtajana Sollamon ei tarvitse miettiä, miten eläkepäiviään kuluttaisi. Työtehtävät ovat Sollamolle kuitenkin mieluisia – työn ilo on hänen sanojensa mukaan elämän parhaita iloja.

Lapsesta saakka oppimisesta innostunut Raija Sollamo haaveili kouluaikoinaan opettajan urasta, ja tämä tavoite mie-lessään hän suuntasi lukion jälkeen yliopistoon. Ensimmäise-nä opiskeluvuotenaan teologisessa tiedekunnassa hän ihastui Raamatun alkukieliin. Sollamon opettaja Ilmari Soisalon-Soininen kannusti häntä jatkamaan kielten parissa ja vaikutti merkittävästi siihen, että Uuden testamentin eksegetiikkaa pääaineekseen kaavaillut opiskelija kiinnostuikin Septuagintas-ta. Pro gradu ja väitöskirja Septuagintan käännöstekniikasta syntyivät Soisalon-Soinisen ohjauksessa. Joitakin vuosia tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen Sollamo nimitettiin Raamatun alkukielten apulaisprofessoriksi. Tässä työssä vanha haave opettajuudesta toteutui. Sittemmin hänen moni-puoliseen työuraansa on kuulunut paitsi tutkimusta ja opetusta myös hallintotyötä.

Septuaginta-tutkimuksen pariin Sollamon veti aikanaan ajatus siitä, että hän voisi olla jatkamassa Suomessa tuolloin vielä varsin nuorta tutkimusalaa. Septuagintaa tutkimalla saavutettu asiantuntijuus osoittautui hyödylliseksi monessa myöhemmäs-sä työtehtävässä, esimerkiksi Raamatun kääntäjänä ja apokryfi-kirjojen käännöskomitean puheenjohtajana. Uudet ja kehittyvät tutkimusalat ovat kiinnostaneet Sollamoa myöhemminkin. 1980-luvulla hän ryhtyi perehtymään uuteen Vanhan testamen-tin tutkimuksen erikoisalueeseen, Qumran-tutkimukseen, josta tuli hänen toinen keskeinen osaamisalueensa. Septuagintan ja Qumranin tekstien lisäksi Sollamon sydäntä lähellä on ollut naisnäkökulma. Tämä kiinnostus syntyi sekä henkilökohtaisten kokemusten että lukuisten yleisöluentopyyntöjen kautta.

Sollamon aloittaessa väitöskirjatyötään eksegetiikan alalla ei ollut koskaan ollut yhtään naispuolista tohtorikoulutettavaa eikä myöskään opettajaa. Tullessaan apulaisprofessoriksi hän oli ensimmäinen nainen teologisen tiedekunnan missään profes-sorin virassa. Myöhemmin hän toimi Suomen naistutkimuksen seuran ensimmäisenä puheenjohtajana, teologisen tiedekun-nan ensimmäisenä naispuolisena dekaanina (1992–1998) sekä Helsingin yliopiston ensimmäisenä naispuolisena vararehtorina (1998–2003). Erityisesti 1980-luvulla, jolloin Suomessa oli käynnissä vilkas keskustelu naispappeudesta, Sollamo luennoi Raamatun naisista paljon myös yliopiston ulkopuolisten tahojen kutsumana.

Raija Sollamo on vahvasti sitä mieltä, että Vanha testamentti on merkityksellinen tutkimuskohde myös tulevaisuudessa. Hän toteaa, että Vanha testamentti on aina ollut tärkeä uskonnol-lisille yhteisöille – juutalaisille, kristityille ja myös muslimeille – ja tämä merkitys pysyy tulevaisuudessakin. Toisaalta Sollamo pitää Vanhaa testamenttia merkittävänä ja ajankohtaisena myös yleisemmällä yhteiskunnallisella tasolla. Vanhan testa-mentin tekstit käsittelevät monia nyt ja tulevaisuudessa ajan-kohtaisia aiheita, kuten köyhien ja rikkaiden välistä kuilua, eettisiä pelisääntöjä, ihmisoikeuksia, väkivaltaa sekä suvaitse-vuuteen ja suvaitsemattomuuteen liittyviä kysymyksiä. Vanhan testamentin tutkijat ja opettajat ovat asiantuntija-asemassa näistä ongelmista keskusteltaessa. Oikotietä ratkaisuihin ei kuitenkaan ole, ja siksi Sollamo haluaa erityisesti korostaa alkukielten osaamisen, tekstihistorian, arkeologian ja historian tuntemuksen sekä hyvin perusteltujen metodien merkitystä. Näiden perusasioiden pohjalle voidaan rakentaa laadukasta tutkimusta, jolla voi olla annettavaa myös yhteiskunnallisten ongelmien selvittämisessä.

IOSOT:n presidenttinä Raija Sollamo pääse käyttämään puheenvuoron kongressin avajaistilaisuudessa. Puheessaan hän aikoo käsitellä ominta erikoisalaansa, Septuagintan käännöstekniikkaa. Suurennuslasin alla on tällä kertaa heprean infinitivus absolutus -muotojen kääntäminen Jeremian kirjan Septuaginta-käännöksessä. Tällainen käännöstekniikan tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi Septuagintaan on syntynyt omituisia lauseopillisia rakenteita. Kun tämä ymmärrys karttuu, tulevaisuudessa on mahdollista laatia yleisesitys Septuagintan lauseopista. (Hanna Vanonen)