Lukupäiväkirja ja essee ensisijaisia

Opintokokonaisuuden EK 263 (entinen EK 223) ensisijaisia suoritustapoja ovat lukupäiväkirja tai essee. Myös perinteinen tentti II-aineryhmän tiedekuntatentissä on mahdollinen. Useamman suorittamistavan yhdistelmät ovat sallittuja esimerkiksi niin, että puolet kokonaisuudesta suoritetaan esseenä ja puolet lukupäiväkirjan avulla. Useamman kuin kahden tavan yhdistelmä ei kuitenkaan ole mahdollinen. Jos opiskelija suorittaa osan tentistä perinteisenä tenttinä, on erittäin suositeltavaa, että ainakin toinen osa suoritetaan vaihtoehtoisella tavalla. Yksittäisiä kirjoja ei voi tenttiä tiedekuntatentissä. Ne suoritetaan aina lukupäiväkirjan avulla.

Huomaa, että vuoden 2011-13 tutkintovaatimusten mukaan jaksosta ”Uuden testamentin sosiaalinen maailma” ei voi enää rekisteröidä 5 op:n suoritusta, vaan se on suoritettava 10 op:n laajuisena.

Opintojakson TEO 216 suorittamisesta löydät erilliset ohjeet jakson ”rituaaliopinnot” alla.

Miksi kirjoittaa esseitä ja lukupäiväkirjoja?

Opiskelija saa perinteisestä tentistä palautteena ainoastaan arvosanan. Lukupäiväkirjoista ja esseistä sen sijaan annetaan sanallinen palaute vastaanotolla tai sähköpostitse. Tenttiä varten päähän ahdettu tieto haihtuu todennäköisesti helpommin pois kuin vaihtoehtoisilla tavoilla hankittu. Lukupäiväkirja ja essee rohkaisevat tekemään kriittisiä kysymyksiä, vertailemaan luettua muuhun opittiin ja reflektoimaan opittua. Hyvät tenttikysymykset voivat tukea samoja päämääriä, mutta analyysi ja reflektointi ovat helpompia, kun materiaali on käytettävissä omalla työpöydällä. Lukupäiväkirjat ja erityisesti essee kehittävät opiskelijaa kirjoittajana ja omien ajatustensa ilmaisijana. Nämä ovat tärkeitä taitoja teologian maisterille. Vaikka esseen kirjoittaminen tuntuu työläältä vaihtoehdolta, ne ovat opintojen kokonaisuuden kannalta työekonomisia.Gradun tekeminen on tottuneelle esseekirjoittajalle paljon helpompaa kuin sellaiselle, joka vasta seminaarissa opettelee tutkivan kirjoittamisen taitoja.

Mistä aihe esseelle?

Käytännössä ei ole mahdollista, että opettaja keksii jokaiselle esseekirjoittajalle erikseen aiheen. Opiskelijalla tulee siis olla idea esseestä. Idean voi syntyä esimerkiksi tenttikirjallisuuteen perehtyessä. Kun opiskelija on löytänyt itseään kiinnostavan aiheen tai aihepiirin, hän ottaa yhteyttää opettajaan. Opettaja arvioi aiheen sopivuutta, tarvittaessa täsmentää sitä ja antaa mahdollisuuksien mukaan kirjallisuusvinkkejä. Huomaa, että kirjallisuutta joudutaan usein etsimään opintojakson tenttikirjojen ulkopuolelta. Kun etsitään täsmätietoa jostakin aiheesta, kirjoja ei useinkaan lueta kannesta kanteen. Siksi käytetty kirjallisuus on normaalisti esseissä laajempi kuin tenttikirjallisuus. Opettele käyttämään kirjaston tiedonhakujärjestelmiä ja artikkeleita, joita usein saa kätevästi kirjaston elektronisten lehtien kokoelmasta.

5 op:n esseen pituus on n. 10–15 sivua (1,5 väli, normaaliasettelut). Esseen laajuudesta sovitaan opettajan kanssa, mutta muista kuitenkin, että lopullisen arvion esseen kuormittavuudesta opettaja tekee esseen luettuaan. Essee kirjoitetaan akateemisen tutkielman tyyliin. Tekstiin merkitään lähdeviitteet (sulkuihin tai alaviitteisiin) ja loppuun liitetään kirjallisuusluettelo.

Tarkemmat ohjeet esseiden kirjoittamiseen saat tästä

Ennen kuin alat kirjoittaa esseetä, lue myös ”esseen kirjoittajan seitsemän syntiä”. Synkästä otsikostaan huolimatta teksti pyrkii rohkaisemaan esseen kirjoittamiseen ja ohjaaman pois pahimmilta karikoilta.

Lukupäiväkirja: tentin ja esseen välimuoto

Lukupäiväkirjan avulla opiskelija voi välttää tenttipaniikkia ja pohtia omaa oppimistaan, mikä tietysti olisi tavoiteltavaa kaikessa opiskelussa. Muista, että lukupäiväkirja ei ole referaatti luetusta kirjasta, vaan raportti oppimisprosessista.

Lukupäiväkirja on eräänlainen tentin ja esseen välimuoto. Esseen tavoin se kehittää kirjoittamistaitoja ja jättää todennäköisesti oppimisesta pysyvämmän jäljen kuin perinteinen tentti. Esseen kirjoittaminen luonnollisesti opettaa parhaiten tutkivaan kirjoittamiseen, mutta hyvä oppimisen kokonaistulos voidaan saavuttaa lukupäiväkirjoja ja esseitä yhdistämällä.

Yksityiskohtaiset ohjeet lukupäiväkirjan laatimiseen voit avata tästä.

Esseiden ja lukupäiväkirjojen palautus

Esseen kansilehdelle merkitään kirjoittajan nimi ja opiskelijanumero. Kansilehdellä on myös kerrottava, kuinka monta opintopistettä kirjoituksen on sovittu korvaavan, tieto siitä, mistä osasuorituksista opintokokonaisuus koostuu, sekä kirjoittajan sähköpostiosoite palautteen antamista varten. Sähköpostiosoitteen puuttumisen johdosta palaute on usein viivästynyt tarpeettoman kauan. Olet myös tervetullut vastaanotolle keskustelemaan esseestäsi.

Esseet ja lukupäiväkirjat palautetaan tentaattorille sähköpostitse joko word- tai pdf –tiedostona. Macin luomien word-tiedostojen yhteensopivuudessa on joissakin sähköpostiohjelmissa ongelmia, joten mac-käyttäjälle turvallisin vaihtoehto on pdf-tiedosto. Varmista että saat opettajalta kuittauksen palautuksesta. Tämä ohje korvaa aikaisemman ohjeen, jonka mukaan lukupäiväkirjat ja esseet palautetaan Risto Urolle paperiversioina eksegetiikan osastoon.

Opiskelija on velvollinen säilyttämään kopion tiedostosta itsellään siltä varalta, että tietoliikenteessä tapahtuu jokin häiriö.

Esseet ja lukupäiväkirjat tarkastetaan samassa rytmissä kuin tiedekuntatentit. Suoritukset voi periaatteessa palauttaa milloin tahansa, mutta jos haluat suorittaa opintojakson määrättynä ajankohtana, on syytä palauttaa teksti ennen II-aineryhmän tenttipäivää.

Osasuoritukset

Jos opintojaksosta EK 263 järjestetään opetusta, on suositeltavaa, että jakson suorittava opiskelija osallistuu tähän opetukseen. Jakson kirjallisuus jakaantuu kahteen temaattiseen ryhmään, jotka voidaan suorittaa erikseen. Tätä pienemmissä osissa jaksoa ei voi suorittaa ilman perusteltua syytä.

A. Sosiaalihistoriallinen ja –tieteellinen kirjallisuus

J. S. Jeffers, The Greco-Roman World of the New Testament Era (329 s.)
D. E. Smith, From Symposium to Eucharist (360 s.) tai C. Osiek & D. Balch, Families in the New Testament World (286 s.)
D. Neufeld & R. E. DeMaris (toim.), Understanding the Social World of the New Testament (239 s.)

B. Arkeologiapainotteinen kirjallisuus

A. Pesonen & K. Valkama, Arkielämä Raamatun aikaan, sivut 13-25 ja 147-283 (148 s.)
J. L. Reed, The HarperCollins Visual Guide to the New Testament: What Archaeology Reveals about the First Christians? (163 s.)
P. Oakes, Reading Romans in Pompeii: Paul’s Letter at Ground Level (190 s.)
J. D. Crossan & J. L. Reed, In Search of Paul: How Jesus’ Apostle opposed Rome’s Empire with God’s Kingdom (413 s.)

Arkeologiset kaivaukset Kinneretissä tai Horvat Kurissa sekä niistä kirjoitettu raportti voivat korvata 5 op opintjaksosta EK 263 (sovittava erikseen tentaattorin kanssa). Muista korvaavuuksista julkaistaan tarkempaa tietoa lukuvuoden alussa.