Projekti:
Yhteystiedot :Projektin johtaja: Professori Ismo Dunderberg Eksegetiikan laitos PL 33 (Aleksanterinkatu 7) 00014 Helsingin yliopisto Puh: 09 - 191 24341 Fax: 09 - 191 22106 Sähköpostiosoite |
 |
Projektin jäsenet:Ismo
Dunderberg Projektin johtaja Ismo Dunderbergillä on tekeillä uusi Juudaksen evankeliumin tekstilaitos sekä artikkeleita Johanneksen kirjeistä. Risto
Auvinen TM
Helsingin yliopisto, 2003 Pro gradu –tutkielma: ”Filippuksen evankeliumin suhde varhaisiin kastetraditioihin ja Tuomaan evankeliumin logioniin 22” Risto Auvisen jatkotutkimuksen tarkoitus on selvittää miten Filon Aleksandrialaisen kirjoituksissa esiintyviä Raamatun filosofis-allegorisia tulkintoja sovellettiin Valentinolaisissa kirjoituksissa. Auvinen pyrkii osoittamaan että toisen vuosisadan valentinolaiset opettajat jatkoivat ja kehittivät Aleksandrian hellenistijuutalaista viisausteologista Raamatun tulkintatraditiota mikä auttaa syventämään valentinolaisten tekstien tulkintaa. Minna
Heimola TT (Helsingin yliopisto 2010) Heimolan
väitöskirja käsittelee Filippuksen evankeliumia (NHK II,3). Hän tutkii sen
yhteisön omakuvaa ja identiteettiä, jonka keskellä Filippuksen evankeliumi on
syntynyt ja joka on sitä käyttänyt. Yhteisön omakuvan ja identiteetin
selvittämiseksi Heimola tarkastelee erityisesti niitä Filippuksen evankeliumin
tekstejä, joissa käsitellään rituaaleja ja joissa esiintyy poleemista kieltä
toisin ajattelevia kohtaan. Hänen tutkimuksensa valottaa myös
valentinolaisuuden suhdetta muihin varhaiskristillisiin ryhmiin ja juutalaisuuteen. Outi Lehtipuu TT (Helsingin yliopisto 2004) Lehtipuun tutkimuksen kohteena ovat ylösnousemusta koskevat kiistat varhaiskristillisyydessä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, miten eri kristilliset kirjoittajat tulkitsivat Uuden testamentin traditioita, etenkin Paavalin opetusta ylösnousemuksesta oikeuttaakseen oman näkemyksensä ylösnousemuksesta. Säilyneet lähteet osoittavat, että eri ryhmät polemisoivat ankarasti niitä kristittyjä vastaan, jotka ymmärsivät ylösnousemuksen eri tavalla. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miksi usko ylösnousemukseen oli niin tärkeä kristinuskon muotoutumisessa. Miksi oli olennaista tehdä toisinaan varsin hienostuneita eroja erilaisten näkemysten välillä – ja tuomita ne, jotka muotoilivat uskonsa ylösnousemukseen erilaisin käsittein? Vastausta haetaan kristillisten ryhmien identiteetin muotoutumisesta. Yhtäältä ylösnousemususko ja sen määrittely tietyllä, vakiintuneella tavalla toimi rajankäynnin välineenä, jolla sisäpuoliset ja ulkopuoliset erotettiin toisistaan. Toisaalta eri tavoin uskovat toimivat tärkeänä retorisena ”toisena”, joita vasten ”oikea usko” määrittyi selvemmin. Antti
Marjanen Gnostilaisuuden ja varhaiskristillisen kirjallisuuden professori Marjasen väitöskirja The Woman Jesus Loved tarkasteli Magdalan Mariaa gnostilaisissa ja muissa samankaltaisissa teksteissä. Väitöskirjansa jälkeen Marjanen on julkaissut runsaasti Tuomaan evankeliumia, muita Nag Hammadin kirjaston sekä Codex Tchacosin tekstejä, gnostilaisuutta, montanolaisuutta ja varhaiskristillisiä naisia käsitteleviä tutkimuksia. Hän on myös laatinut suomenkielisen oppikirjan koptin kieleen. Marjasen tuleva tutkimustyö keskittyy kahdelle alueelle. Hän aikoo julkaista varhaiskristillisiä naisvaikuttajia käsittelevän monografian. Hänen toisena pääprojektinaan on kirjoittaa Johanneksen salaisen kirjan kommentaari Hermeneia-sarjaan. Hän myös johtaa Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden sosiaalihistoriaan keskittyvää projektia Gender, Social Roles, and Occupations in Early Christianity.
Tuomas
Rasimus FT Université Laval 2006; TT Helsingin yliopisto 2007, yhteistutkinto); Suomen Akatemian tutkijatohtori 2008–2010, Suomen Akatemian akatemiatutkija 2011-2015. Rasimuksen väitöskirjan (2006) pohjalta laajennettu teos “Paradise Reconsidered in Gnostic Mythmaking” (E.J. Brill, 2009) tarjoaa uudenlaisen näkemyksen setiläisyydestä sekä gnostilaisuuden juurista. Rasimuksen kirja keskittyy kuvaamaan kahdeksan ns. ofilaista mytologiaa sisältävän tekstin (mm.Irenaeuksen kuvaus teoksessa Harhaoppeja vastaan 1.30, sekä Johanneksen salainen kirja ja Maailman alkuperä) tapaa uudelleenkirjoittaa 1. Mooseksen kirjan alkukertomuksia, sekä tekstien taustalla olevaa sosiaalista todellisuutta. Rasimus korvaa Hans-Martin Schenken teorian setiläisyydestä laajemmalla mallilla “klassisesta gnostilaisuudesta”, jonka juuret ulottuvat ensimmäisen kristillisen vuosisadan jälkipuoliskolle, ja koskettavat käsityksiämme Paavalin Korinton kirjeenvaihdosta sekä Johanneslaisen yhteisön vaiheista. Rasimuksen nykyinen tutkimusprojekti “Jesus the Animal” käsittelee Jeesuksen esittämistä eläinhahmoisena antiikin teksteissä (mm. UT, Nag Hammadi, kirkkoisät) ja materiaalisessa evidenssissä (mm. Rooman katakombien freskot, sarkofagit ja piirtokirjoitukset, sekä Palatinus-kukkulan aasi-graffito). Erityisesti Rasimus on kiinnostunut siitä miten ko. eläinsymboliikka valottaa varhaisen kristillisyyden sosiaallista todellisuutta, rituaaleja sekä asianomaisten kristillisten yhteisöjen suhdetta ympäröivään kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin. Rasimus on lisäksi julkaissut gnostilaisuutta, Uutta testamenttia ja uusplatonilaisuutta käsitteleviä artikkeleita, ja on toimittanut Johanneksen evankeliumin varhaista reseptiohistoriaa käsittelevän teoksen, “The Legacy of John: Second-century Reception of the Fourth Gospel” (E.J. Brill, 2009).Ulla
Tervahauta TM
(Helsingin yliopisto 1999) Ulla Tervahauta tutkii väitöskirjassaan Nag Hammadin kirjoitusta Arvovaltainen opetus. Kirjoitus sisältää kertomuksen maailmaan laskeutuneesta, naiseksi personifioidusta sielusta, joka kirjoituksen alussa joutuu maailmaan, kokee siellä erilaisia vastoinkäymisiä ja lopulta nousee takaisin taivaaseen. Tarina sielun laskeutumisesta tai lankeamisesta maailmaan ei ole ainutlaatuinen vaan esiintyy erilaisina variaatioina ajanlaskun alussa. Tervahauta selvittää, mitä Arvovaltaisen opetuksen kirjoittaja halusi välittää omalla tulkinnallaan tästä yleisestä motiivista. Toinen tutkimuksen kohde on kirjoitukseen sisältyvä polemiikki toisenlaisen maailmankuvan edustajia kohtaan.
Päivi Vähäkangas TM (Helsingin yliopisto 2004) Vähäkankaan väitöskirja käsittelee Eugnostoksen (NHK III,3 ja V,1) ja pseudokleemensiläiseen kirjallisuuteen lukeutuvan Recognitioneksen filosofiareseptiota ja filosofian kritiikkiä sekä näiden tekstien keskinäistä yhteyttä. Tarkasteltavat teemat keskittyvät ensimmäisten prinsiippien olemukseen ja emanaation sekä pelastuskäsityksiin. |
|
Linkit:Verkkojulkaisuja:
Muita linkkejä:
|
