Tutkimusprojekti: Gnostilaisuus ja kristinuskon muotoutuminen

Esittely 

Projektin tavoite on selvittää ensi käden lähteiden pohjalta, kuinka ns. gnostilaiset ryhmät vaikuttivat meidän tuntemamme kristinuskon syntyyn. Oikeaoppisuuden aseman saavuttanut kristinusko hahmottui rajanvedossa muita kristinuskon muotoja vastaan. Vastustajien teoksissa gnostilaisesta kristinuskosta tehtiin oikean kristinuskon marginalisoitu “toinen.” Tämä kuva säilyi, sillä kristillisessä Rooman valtakunnassa gnostilaisten kristittyjen omia tekstejä alettiin sensuroida ja ne joutuivat unohduksiin. Uudet löydöt kuten Nag Hammadin kirjasto ja Codex Tchacos ovat tuoneet näitä tekstejä päivänvaloon ja ne antavat äänen varhaisen kristinuskon marginalisoidulle “toiselle.”

Varhaisten kristittyjen kiistat eivät olleet vain mielipide-eroja, vaan niihin liittyi myös sosiaalisia konflikteja, johon projekti kiinnittää erityistä huomiota. Projektin jäsenet tutkivat mm. seuraavia aiheita: varhaiskristillisen polemiikin retoriset keinot; gnostilaisten ja muiden kristittyjen väliset kiistat ruumiin ylösnousemuksesta, sielun kuolemattomuudesta ja oikeasta kirkosta; gnostilaiset asenteet yhteiskuntaan ja juutalaisuuteen; sekä gnostilaiten ja juutalaiskristillisten tekstien suhde filosofiaan ja kasvatukseen.

Tutkimusryhmän rahoittajia ovat Suomen Akatemia (2007-2009) ja Helsingin yliopisto (Varhaiskristillisyyden tutkijakoulu, 2008-2011). Projekti jatkaa kolmen aikaisemman Eksegetiikan laitoksen tutkimusprojektin (Kansainvälinen Tuomaan evankeliumin tutkimushanke; Gnostilaisuus ja varhaiskristillinen kulttuuri; Myytti ja sosiaalinen todellisuus gnostilaisissa ja muissa samankaltaisissa teksteissä) työtä.

Projektin johtaja on professori Ismo Dunderberg, ja siinä työskentelee neljä tohtorikoulutettavaa (Risto Auvinen, Minna Heimola, Ulla Tervahauta ja Päivi Vähäkangas). Projektin toimintaan osallistuvat myös professori Antti Marjanen sekä kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkijatohtoria (Outi Lehtipuu ja Tuomas Rasimus).