Tutkimuksen lähtökohtia

Yleistä

Tutkimuksen lähtökohtia

EMOn tässä osiossa käsitellään eksegeettisen tutkimuksen yleisiä lähtökohtia.

Aihealueen ensimmäisenä teemana on hermeneutiikka. Perinteisessä, antiikin kreikasta johtuvassa merkityksessään, sana hermeneutiikka viittaa erityisesti uskonnollisten tekstien tulkintaan. Taustalla on ajatus Hermes-jumalasta, joka välitti ja tulkitsi jumalten viestejä ihmiselle. Modernissa tieteessä hermeneutiikka viittaa laajasti ottaen kaikkea inhimillistä ymmärtämistä sen edellytyksiä erittelevään filosofian osa-alueeseen. Jälkimmäinen näkökulma nostaa esiin kysymyksen myös eksegeettiseen tutkimuksen hermeneutiikasta. Hermeneuttisten kysymysten erittely kuuluu näin ollen olennaisesti eksegeettisen tutkimuksen lähtökohtiin.

Kaikelle eksegeettiselle tutkimukselle on yhteistä myös se, että lähdetekstejä pyritään pääsääntöisesti tarkastelemaan mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan joko alkukielisinä tai alkukielestä suoraan tehtyinä käännöksinä. Alkuperäisen tekstin rekonstruoimiseen, kopiointiin ja kääntämiseen liittyvät kysymykset muodostavat perustan muille eksegeettisille lähestymistavoille.

Raamatun kaanonilla tarkoitetaan uskonnollisille yhteisölle ohjeellista Raamatun kirjojen kokoelmaa. Tällaisen ohjeellisen kokoelman synty oli pitkä prosessi, jonka vaiheita esitellään Kaanon-osiossa.

Raamatun ymmärtämisen kannalta on olennaista tuntea myös muuta saman ajan uskonnollista kirjallisuutta, joka ei päätynyt ohjeellisiin kirjakokoelmiin. Kahdessa viimeisessä osiossa luodaan yleiskatsaus sekä Vanhan testamentin apokryfeihin ja pseudepigrafeihin että Uuteen testamenttiin liittyvään varhaiskristilliseen kirjallisuuteen. On syytä huomata, että tämän kirjallisuuden suuri merkitys Raamatun ymmärtämiselle ei suinkaan tarkoita, että sitä olisi mielekästä tutkia vain tuon ymmärryksen lisäämiseksi. Se tarjoaa toki itsessäänkin paljon kiintoisia – ja osin vielä vähän tutkittuja – tutkimuskohteita.

Hakemisto

Oppimisympäristöt: