Eksegeettisiä lähestymistapoja

FEMINISTINEN RAAMATUNLUENTA
Antti Marjanen

Yksi ideologiakriittinen lähestymistapa Raamattuun on feministinen raamatunluenta. Sen lähtökohtana on oivallus siitä, että Raamatun tekstit eivät ole ainoastaan (pääosin tai kokonaisuudessaan) miesten kirjoittamia, vaan ne ovat myös syntyneet kontekstissa, joka heijastaa mieskeskeistä, patriarkaalista, suhtautumista maailmaan, ihmiseen ja elämään. Tämän seurauksena tekstit jättävät kertomatta, miten Raamatun maailman naiset kokivat oman paikkansa yhteiskunnassa ja uskonnollisten yhteisöjen jäsenenä. Ne myös luovat miehisyydestä normin, jonka mukaan elämää, yhteiskuntaa ja uskontoa tarkastellaan. Patriarkaalisuuden ongelma ei sisälly vain itse tulkittaviin teksteihin, vaan se on ollut myös osa tekstien tulkintatraditiota aina meidän päiviimme asti.


Feminismi ja feministiset raamatunluentastrategiat

Modernin feminismin mukaan ”naiset ovat historiassa kokeneet vääryyttä, joka tulee korjata” (Martha Nussbaum). Tämän tyyppinen feministinen näkemys on viimevuosikymmeninä saanut jalansijaa myös raamatuntutkimuksessa. Feministisen raamatunluennan lähtökohta on se, että tekstit eivät ole ”neutraaleja” asioiden kuvauksia ja että tekstin tulkitsijat eivät ole ”objektiivisia” (Sandra M. Schneiders). Tekstit ovat aina historiallisten (mies)voittajien tuottamia, ja tekstien (mies)tulkitsijat eivät ole koskaan omista ideologisista kytkennöistään vapaita. Raamatun tekstien kohdalla tekstien naiset ja (usein myös naislukijat) ovat kahdella tapaa alistettuja, sekä naisina että yhteiskunnallisesti ja uskonnollisesti syrjittyinä. Tämän täytyy jokaisen Raamatun (mies- ja nais)lukijan tiedostaa perehtyessään Raamatun teksteihin.

Feministisen raamatunluennan valossa Raamattua lukevat naiset ovat joutuneet etsimään uusia tulkinnallisia malleja, joilla he ovat Raamattua lähestyneet. Joidenkin mielestä Raamattu on niin patriarkaalisuuden läpäisemä, että se ei naisen näkökulmasta kelpaa enää minkäänlaisten aidosti mielekkäiden uskonnollisten virikkeiden tarjoajaksi (mm. Mary Daly). Toiset taas uskovat voivansa löytää Raamatun mieskeskeisistä teksteistä erilaisten kriittisten luentatapojen ja hermeneuttisten strategioiden avulla naisiakin koskettavia uskonnollisia totuuksia tai kertomuksia naisista uskonnollisina vaikuttajina. Usein nämä luentatavat tai hermeneuttiset strategiat edellyttävät ”rivien välistä” tai ”vastakarvaan” lukemista. Seuraavassa esitellään joitakin tällaisia luentastrategioita Roomalaiskirjeen 16. luvun valossa.


Naisten tekeminen näkyviksi Raamatun teksteissä

Roomalaiskirjeen 16. luku lienee kaikista epäilyistä huolimatta Paavalin Roomalaiskirjeen päättävä luku (eikä siis erillinen kirje efesolaisille; ks. Peter Lampe, From Paul to Valentinus: Christians at Rome in the First Two Centuries [Minneapolis: Fortress, 2003], 153-164), joka siis oli osa Paavalin Rooman seurakunnalle lähettänyttä kirjettä. Tässä luvussa Paavali tervehti tuntemiaan Rooman seurakunnan tai erillisten kotiseurakuntien vaikutusvaltaisia jäseniä. Lue luku huolellisesti ja laske, kuinka moni luvussa esiintyvistä Paavalin mainitsemista 28 yksittäisestä henkilöstä on naisia.


Naisten tehtävän kuvauksen oikea arviointi

Kirjoita ylös, mitä naisista ja heidän tehtävistään sanotaan ja vertaa näitä naisten ja heidän tehtäviensä kuvauksia siihen, miten Paavali kuvaa miestyötovereitaan Roomalaiskirjeessä tai muissa kirjeissään.

Esim.

- työtoverit (συνεργοί): Room 16:3,15 (Priska ja Akylas; Filologos ja Julia); vrt. Room. 16: 21 (Timoteus); 2. Kor. 8:23 (Titus); Fil. 2:25 (Epafroditos)

- ne, jotka näkevät vaivaa Herrassa (κοπιᾶν): Room. 16:6 (Maria), 16:12 (Tryfaina, Tryfosa ja Persis); vrt. 1. Kor. 16:16 (...olkaa kuuliaisia kaikille, jotka työskentelevät ja näkevät vaivaa...), 1. Tess. 5:12 (Pyydämme teitä pitämään arvossa niitä, jotka keskuudessanne näkevät vaivaa, toimivat teidän johtajinanne Herran nimissä...). Vrt. myös 1. Tim. 5:17.

Kun naisia kuvataan niinä, jotka ovat Paavalin ”työtovereita” tai jotka ”näkevät vaivaa Herrassa”, on heitä syytä tarkastella aivan samalla tavalla kuin niitä Paavalin miespuolisia työtovereita, joiden roolia ja tehtäviä kuvataan samoilla termeillä. Ei ole syytä ajatella, että naiset ovat vain ”avustajia” seurakunnissa, kun taas miehet tekevät tärkeätä työtä (julistamista ja johtamista) seurakuntien kasvamiseksi, jos molemmista käytetään samanlaista terminologiaa.


Naisia koskevien käännösten pohtiminen

Junia (Room. 16:7) on perinteisesti käännetty maskuliinisen Junianus-nimen lyhennetyksi muodoksi, koska on ollut vaikeaa hyväksyä, että naista voitaisiin kutsua apostoliksi. Junianuksen lyhennety muoto ei kuitenkaan voi olla Junias, kuten on ehdotettu, sillä tällaisesta nimestä ei ole olemassa minkäänlaista evidenssiä.

Viime aikoina on hyväksytty, että kyseessä on naisen nimi Junia, mutta Junian apostolisuus on pyritty kieltämään ehdottamalla, että teksti pitäisi lukea: ”Terveisiä Andronikokselle ja Junialle, heimolaisilleni ja vankilatovereilleni, jotka ovat arvostettuja apostolien mielestä (eikä: apostolien joukossa).” Tämä eksklusiinen tulkinta on kuitenkin kielellisesti epätodennäköisempi kuin inklusiivinen tulkinta. Ei ole myöskään millään tavalla tavatonta, että Paavali voi kutsua apostoliksi muitakin kuin Jeesuksen kahtatoista oppilasta. Itsensä lisäksi (esim. Room. 1:1; 1. Kor. 1:1) hän kutsuu apostoliksi Epafroditosta (Fil. 2:25) ja seurakuntien valtuuttamia julistajia (2. Kor. 8:23; vrt. myös ”mainiot väärät apostolit” jakeissa 2. Kor. 11:5, 13; 12:11).

Junian tulkitsemista naisapostoliksi vahvistaa pitkä varhaiskristillinen tulkintaperinne, joka muuttui vasta varhaisella keskiajalla.


Kirjallisuus:

Marjanen, Antti. ”Kaikki naiset eivät vaienneet.” – Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen ja Päivi Salmesvuori (toim.), Eevan tie alttarille: Nainen kirkon historiassa. Helsinki: Edita, 2002, 35-52, 211-212.

Nolan Fewell, Danna. ”Reading the Bible Ideologically: Feminist Criticism.” – Steven L. McKenzie and Stephen R. Haynes (toim.), To Each Its Own Meaning: An Introduction to Biblical Criticisms and Their Application. Revised and Expanded Edition. Louisville: Westminster John Knox, 1999, 268-282.

Schneiders, Sandra M. ”Feminist Hermeneutics.” – Joel B. Green (toim.), Hearing the New Testament: Strategies for Interpretation. Grand Rapids, Michigan: Eerdmans, 1995, 349-369.

Schüssler Fiorenza, Elisabeth. In Memory of Her: A Feminist Theological Reconstruction of Christian Origins. New York: Crossroad, 1983.