Tutkimuksen erityisaloja

Gnostilaisuuden tutkimus

MITÄ ON GNOSTILAISUUS?
Ismo Dunderberg

Termiä gnostilaisuus käytetään varhaiskristillisen ajan aatevirtauksesta, jonka keskeinen ajatus oli, että maailman loi alempi luojajumala (demiurgi) eikä korkein Jumala. Toinen keskeinen piirre on ajatus ihmisen sukulaisuudesta korkeimman Jumalan kanssa. Ihminen on unohtanut jumalallisen alkuperänsä, mutta hänet voidaan herättää unohduksen unesta. Taivaasta tullut ilmoittaja paljastaa ihmiselle pelastavan tiedon (kreikan gnosis), jonka sisältönä yleensä on, miten demiurgi loi ihmisen ja miten ihminen voi palata yhteyteen todellisen Jumalan kanssa.

Gnostilaisuus esitetään usein varhaisen kristinuskon pahimmaksi kilpailijaksi, mutta useimmat "gnostilaisiksi" luokitellut henkilöt ajattelivat olevansa kristittyjä. Toisin kuin usein oletetaan, vain osa heistä suhtautui jyrkän kielteisesti maailmaan ja ihmisruumiiseen.

Uusimmassa tutkimuksessa termin gnostilaisuus käyttöä on kritisoitu kolmesta syystä: 1) termi ei esiinny antiikin ajan lähteissä lainkaan (se on peräisin 1600-luvulta jKr.); 2) termin käyttö antaa harhaanjohtavan kuvan itsenäisestä ja ajatusmaailmaltaan suhteellisen yhtenäisestä uskonnosta; 3) "gnostilaisuudesta" on tehty kristinuskon "toinen", jota "oikeaoppiset" kristityt yksissä tuumin vastustivat. Näin luodaan mielikuva, että kristinusko jakautui jo varhain kahteen leiriin, "oikeaoppisiin" ja "harhaoppisiin." Todellisuudessa ryhmiä oli enemmän, ja niiden keskinäiset suhteet vaihtelivat huomattavasti.

Tarkempaa tietoa gnostilaisuudesta ja sen tutkimuksesta löytyy Eksegetiikan laitoksen (HY) sivuille toimitetusta Gnostilaisuus ja varhaiskristillinen kulttuuri -verkkoaineistosta: