Jeesuksen toiminta

Jeesus
Lyhennelmä; alkuteksti © Heikki Räisänen 1992.
 

Kristinuskon tarina alkoi juutalaisesta herätysliikkeestä Jordanin laaksossa. Johannes Kastaja saarnasi tuomiopäivästä ja tarjosi viimeistä kääntymisen mahdollisuutta.Johanneksen oppilaiden joukosta nousi Jeesus Nasaretilainen, karismaattinen parantaja ja henkienmanaaja, joka puhui lähellä olevasta Jumalan valtakunnasta.



Historian Jeesus tutkimuksen kohteena
 

Jeesus on historiallinen henkilö, joka on todella elänyt. Tästä kriittinen tutkimus on käytännössä yksimielinen.

Muuten Jeesuksesta tiedetään vähän. Meille säilyneissä lähteissä kuva Jeesuksesta on suodattunut kirjoittajien oman uskonnollisen ajattelun läpi, ja niiden antamiin tietoihin on siksi suhtauduttava varovasti.

1980-luvulta alkaen on kuitenkin puhuttu "Jeesus-tutkimuksen renessanssista". Osa tutkijoista on keskittynyt seulomaan lähteiden joukosta aitoja Jeesuksen sanoja. Toiset yrittävät sijoittaa Jeesuksen toiminnan sille luontevaan uskonnonhistorialliseen yhteyteen.



Jeesuksen toiminta
Lyhennelmä; alkuteksti © Heikki Räisänen 1992.
 

Jeesus julisti Jumalan valtakuntaa. Kysymyksessä ei ole paikallinen käsite vaan asiaintila, jossa Jumalalla on kaikki valta. Valtakunta ei siis välttämättä kuulu tuonpuoleisuuteen, 'taivaaseen', minne se myöhemmin sijoitettiin. Eräät viitteet antavat ymmärtää, että Jeesus odotti Jumalan vallanoton merkitsevän Israelin jälleenrakentamista ja uutta kukoistusta.

Myös Jeesuksen toiminta parantajana oli merkki valtakunnan läheisyydestä. Sairauksia aiheuttavien demonien karkoittamiset osoittivat, että "tätä maailmaa" hallitsevan saatanan valta oli loppumassa ja että Jumalan lupaukset olivat alkaneet toteutua. (Ks. Luuk. 11:14-20.)

Jeesus ei tähdännyt aseelliseen kumoukseen. Toisaalta valtakunta olisi toteutuessaan tehnyt lopun sekä Rooman valtakunnasta että Jerusalemin pappisylimystön asemasta. Jeesuksen mukaan valtakunta kuului köyhille, murheellisille ja nälkäisille. (Ks. esim. Luuk. 6:20-21, 24-25). Hän liikkui syrjäytyneiden parissa, ja hänellä oli maine "syömärinä ja juomarina, tullimiesten ja syntisten ystävänä" (Matt. 11:19; Luuk. 7:34).



Jeesuksen kuolema
 

Jeesus arvosteli vallanpitäjiä, ja hänen julistukseensa kuului ennustus temppelin tuhosta (Mark. 13:1-2). Temppeli oli koko vallitsevan järjestyksen symboli, joten Jeesuksen toiminnassa oli valtaeliitin näkökulmasta selkeästi kumouksellinen elementti. Koska Jeesus oli myös karsimaattinen parantaja ja henkienmanaaja, jonka toiminta herätti huomiota, häntä saattoi pitää uhkana valtarakenteen turvallisuudelle.

Jeesus ajautui vastakkain vallanpitäjien kanssa, ja roomalaiset teloittivat hänet ristiinaulitsemalla Jerusalemin ulkopuolella. Tämä rangaistus oli sen tuskallisuuden ja nöyryyttävyyden tähden varattu terroristeille ja kapinajohtajille. Osavastuun Jeesuksen kuolemasta kantoi hänet roomalaisille luovuttanut jerusalemilainen pappisylimystö.



Jeesuksen toiminnan tausta
 

Jeesuksen toiminta ja julistus oli osa ajanlaskun alun juutalaisuuden kirjoa. Samanlaisia karismaattisia ihmeidentekijöitä kuin Jeesus tunnetaan tuon ajan Galileasta useampia.



Keitä olivat kyynikot?
Lyhennelmä; alkuteksti © Risto Uro/ Kirjapaja 1997.
 

Kyynikot olivat kreikkalainen filosofinen koulukunta, joka korosti yksinkertaista, pidättyvyyteen ja perustarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää elämäntapaa. Koulukunnan juuret olivat Sokrateen oppilaspiirissä.Kuuluisin kyynikko oli Diogenes Sinopeialainen (n. 400-323 eKr.) Diogenestä pidettiin yleisesti koulukunnan perustajana.

Kyynikot eivät hävenneet mitään, mikä oli heistä luonnollista; he saattoivat esimerkiksi tehdä tarpeensa julkisesti. Tällainen epäsovinnainen käytös saattoi olla yksi syy heidän kutsumanimelleen - sana 'kyynikko' johdetaan yleensä kreikankielen koiraa tarkoittavasta sanasta.

Monet kyynikot viettivät kiertävää kerjäläisen elämää. Heidän ulkoisina tunnusmerkkeinään olivat ruokkoamaton parta, karkea viitta, sauva ja kerjuulaukku. Usein he kulkivat avojaloin.

Kyynikkojen opetuksia ja ihanteita pidettiin arvossa myös koulukunnan ulkopuolella. Heiltä omaksui vaikutteita mm. filosofi Zenon (n. 333-261 eKr.), joka perusti vaikutusvaltaisen stoalaisen filosofikoulun . Monet tutkijat ovat nähneet Jeesuksen opetuksessa ja varhaisessa Jeesus-liikkeessä piirteitä, jotka heijastavat kyynikkojen opetuksia. On kuitenkin kiistanalaista, miten suoria nämä vaikutteet voivat olla ja missä määrin kyynikkofilosofit vaikuttivat Jeesuksen ajan Galileassa.



'Mitä Jeesus todella sanoi': The Jesus Seminar
 

Vuonna 1985 joukko tutkijoita halusi selvittää, mitä Jeesus todella sanoi. He perustivat tutkijaryhmän, joka sai nimen The Jesus Seminar.

Seminaarin työhön otti osaa yli kaksisataa tutkijaa, ja se kesti kuusi vuotta. Tuona aikana seminaarilaiset kävivät läpi kaikki Matteuksen, Markuksen, Luukkaan, Johanneksen ja Tuomaan evankeliumeissa esiintyvät Jeesuksen sanat, esittivät väitteitä niiden aitouden puolesta ja vastaan ja äänestivät lopulta yhteisestä kannasta.

Äänestyslippuna käytettiin erivärisiä helmiä. Eri värit kuvastivat sitä, miten suurella varmuudella aidosta tai epäaidosta lausumasta oli kysymys. Värien merkitys vaihteli seuraavasti:

Äänestystulos on julkaistu kirjana The Five Gospels. Kirja sisältää viiden evankeliumin englanninkielisen käännöksen, jossa Jeesuksen sanat on painettu neljällä värillä. Vain 18 prosenttia niistä on saanut punaisen tai vaaleanpunaisen värin. Johanneksen evankeliumista 99% on painettu mustalla: näin Jeesus ei sanonut.

Tulos heijastelee tutkimuksen yleistä kantaa: Johanneksesta ei ole apua historiallisen Jeesuksen sanojen metsästyksessä, muista Uuden testamentin evankeliumeista ja Tuomaasta mahdollisesti kyllä. Toisaalta seminaarin työtä on arvosteltu paitsi vanhoillisten kristittyjen piirissä myös kriittisen tutkimuksen taholta. Tuloksissa painottuu seminaarilaisten ennakkokäsitys Jeesuksesta viisauden opettajana, jonka ajattelussa maailmanlopun tai suuren historiallisen käänteen odotuksella ei ollut merkittävää osaa.



tämän sivun alkuun / aloitussivulle / aakkosellinen aiheluettelo