Uskontososiologia

1.3. Max Weber - talous ja "Verstehen" -lähestymistapa

Max Weberin (1864-1920) pääasiallinen kiinnostuksen kohde ei ollut uskonto, vaan talous. Hän halusi selvittää, mitkä syyt johtivat kapitalismin syntyyn länsimaissa. Kuitenkin lähtiessään selvittämään talouskehityksen kulkua hän havaitsi, että lukuisat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat olivat kapitalistisen muutoksen taustalla. Toisin sanoen hän havaitsi, että kapitalismin syntyä ja talouden muutosta ei voinut selittää yksin taloudesta käsin, vaan oikeaan selitykseen vaadittiin laajempi, syvällisempi katsaus kulttuurin rakenteisiin. Weber ryhtyi tarkkaan kulttuurin uskonnollisten ja eettisten elementtien analyysiin.

Weberin varsinainen oivallus täytyy sitoa aikansa aateympäristöön, jotta sen koko painavuus tulisi todella esiin. Valistuksen ajan hengessä uskonto ja uskonnollisten ajatusten merkitys oli ajettu hyvin tiukalle. Pyrkimyksenä oli korostaa uskonnon "lapsellisuutta" ja sitä, miten uskonto "epärationaalisena" on vähemmän ja vähemmän maailmassa vaikuttava voima. Maailma oli ikään kuin tyhjennetty henkien ja Jumalan vaikutuksista.

Weber oli asiasta periaatteessa samaa mieltä: yliluonnollisilla vaikutuksilla ja "numineettisilla" (mystisillä, tuonpuoleisilla) ulottuvuuksilla ei saa eikä voi ryhtyä selittämään maailman toimintaa. Hänen oivalluksensa oli, että numineettisen, yliluonnollisen maailman ei tarvitse olla todellinen tai olemassa oleva voidakseen silti vaikuttaa maailman tapahtumiin ja kehitykseen. Oleellista on, että ihmisryhmittymillä on uskomuksia, jotka vaikuttavat niiden toimintaan ja organisoitumiseen. Ihmisten toimintaa ymmärtääkseen tutkijan täytyy myös ymmärtää heidän uskomuksiaan ja sitä tulkintaa, jonka he maailmalle antavat.

Kaavio 7: Weber1

Oheisessa kaaviossa tutkija (T) tarkastelee yhteisöä, johon kuuluvat yksilöt A, B ja C. Yhteisö tekee teon (t1), joka vaikuttaa tutkijasta käsittämättömältä. Teko on kuitenkin käsittämätön vain, jos tutkija ei tunne yhteisön jakamaa uskomusta (Ut1). Kun tutkija tutustuu syvällisesti yhteisön jakamiin uskomuksiin, hän voi myös ymmärtää yhteisön toimintaa oikein. Pähkinänkuoressa juuri tästä on kysymys "Verstehen"-lähestymistavassa. Sosiaalinen todellisuus, joka lopulta määrittää sen, mitä ihmisyhteisöt tekevät, syntyy materiaalisen maailman ja uskomuksien leikkauspisteessä. Tämän sosiaalisen todellisuuden ymmärtäminen on avain sosiologisen tutkimuksen tekemiseen sillä tavalla, että yhteisöjen toimintaa voidaan todella käsittää ja ennustaa.

Esimerkki: Protestantismi, hindulaisuus ja kapitalismi