Uskontososiologia

3. Uskontososiologia: ihmisen ja yhteisön uskonnollisuuden tulkki

Modernissa maailmassa uskonnollisuuden kenttä on jatkuvasti mutkistumassa. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvu, yhteiskunnallinen eriytyminen ja uskonnollisuuden uudet muodot luovat kaikki vaikutuksensa uskonnon yhteiskunnalliseen kenttään. Uskonnolla on toisaalta yhä selkeämmin eriytynyt, oma yhteiskunnallinen lokeronsa, toisaalta se vaikuttaa laaja-alaisesti eri yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan. Uskonnon ja median sekä uskonnon ja politiikan väliset suhteet ovat vain muutamia esimerkkejä tärkeistä alueista, joissa uskontososiologinen tutkimus on erittäin tärkeää.

Uskonto on aina yhtä aikaa yksilöllistä ja yhteisöllistä. Kuten yksilön uskonnollisuus, niin myös uskonnon yhteisölliset ilmentymät saavat erilaisia asuja. Valtauskontojen näkökulmasta uudet, poikkeukselliset uskonnolliset yhteisöt saattavat helposti vaikuttaa uhkaavilta tai jopa vaarallisilta. Uskontososiologinen näkökulma paljastaa terveellisellä tavalla sen, että kaikki uskonnollisuus on ihmisen yhteisöllisyyden merkityksessä "samalla viivalla". Myös eri uskonnollisten yhteisöjen vuorovaikutusta ja tämän kanssakäymisen dynamiikkaa on tärkeää tarkastella sosiologisesti.

Samalla tavalla kuin uskontopsykologiassa, niin myös uskontososiologiassa on helppo päätyä kiistattomaan lopputulokseen: olipa uskonnollisten väitteiden totuusarvosta mitä mieltä hyvänsä, niin uskonnon yhteisöllinen ulottuvuus on varmasti totta. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja ihmisen sosiaalisen käyttäytymisen tutkiminen kertoo meille tärkeitä asioita itsestämme, myös uskonnollisina olentoina.