Yleinen teologia: Uskontotiede
PerusteetHistoriaaErityisalojaArtikkelit

 

Uskontopsykologia

5.4. Uskonto

Jungin käsitys uskonnosta, vaikkakin voimakkaasti psykoanalyyttinen, on huomattavasti ystävällisempi kuin Freudin vastaava. Jungin asenne kuvastuu hyvin seuraavissa katkelmissa:

"Vanhemmat ohjaavat lasta kuin korkeampi voima. Mutta kun hän kasvaa, taistelu hänen lapsellisen asenteensa ja kasvavan tietoisuutensa välillä alkaa. Vanhempien vaikutus, joka on suurimmillaan varhaisimmassa lapsellisuuden vaiheessa, repressoidaan ja se vajoaa alitajuntaan, mutta se ei häviä. Näkymättömin säikein se ohjaa näennäisesti itsenäisesti kypsyvää mieltä. Kuten kaikki alitajuntaan vajonnut, infantiili tilanne lähettää pintatajuntaan hämäriä tunteita ulkopuolisten voimien ohjaamana olemisesta. Nämä ovat ensimmäisten uskonnollisten uppoutumisten lähde. Isän ja hänen hyvien ja huonojen puoliensa sijalla on nyt jumala ja paholainen." (Jung 1949, 320-321.)

"Elämän jälkipuoliskolle ennättäneitten potilaitteni joukossa ei ole ollut yhtäkään, jonka ongelma ei lopulta olisi ollut uskonnollisen näkökulman löytäminen. On turvallista sanoa, että he kaikki sairastuivat, koska he olivat hukanneet sen, jota kaikkien aikojen elävät uskonnot ovat seuraajilleen tarjonneet, eikä yksikään heistä ole todella parantunut löytämättä uskonnollista näkökulmaa elämäänsä." (ibid. 334.)

Jungin mukaan uskonto onkin "Tiettyjen voimien, henkien, demonien, jumalien, lakien, ideoiden, ideaalien tai minkä hyvänsä sellaisten tekijöiden tarkkaa seuraamista ja harkitsemista, jotka henkilö on kokenut kyllin merkityksellisiksi tai voimakkaiksi ollakseen palvonnan arvoisia." (Jung 1938, 8.)

Freud näki uskonnon ja kaiken uskonnollisuuden ihmiskunnan pakkoneuroosina, josta potilas pitäisi parantaa. Jung näkee uskonnon ja uskonnollisuuden ihmiskunnan pyrkimyksenä individuaatioon, eli persoonalliseen eheyteen. Vaikka molemmat teoriat kieltävät uskontojen totuusarvon sellaisena, kuin niiden omat itseymmärrykset esittävät, jungilainen psykologia antaa uskonnolle uuden, lähes mystisen merkityksen.

Esimerkki: Pyhä Kolminaisuus individuaatioprosessin kuvana

 

edellinen   seuraava sivu

 

Uskontotieteen etusivulle Koko kurssin aloitussivulle