    |
Uskontopsykologia4. Yliluonnollisen kieltävä, symbolistinen uskontopsykologiaAiemmin käsitellyt uskontopsykologian suuntaukset lähestyivät uskontoa kirjaimellisten, konkreettisten ideoiden näkökulmasta. Symbolistisissa teorioissa on myös kaksi suuntausta: toinen, joka kieltää yliluonnollisen olemassaolon ja toinen, joka olettaa yliluonnollisen vaikutuksen. Kun psyyken toimintoja lähestytään symbolistisesta näkökulmasta, oletetaan että psyyke ei olekaan mikään mekanistinen, konkreettisella tavalla selitettävissä oleva prosessi. Päin vastoin, psyyke on monimutkainen ja tavallaan selittämätön viidakko erilaisia symboleja, tarpeita, neurooseja ja motivaatioita. Psyyke muodostaa symboleja joiden avulla psyyken sisäisen ja ulkoisen maailman tapahtumia käsitellään. Uskonnolliset symbolit ovat hyvin merkittäviä psyyken sisältöjä, mutta ilmaisevat useimmiten negatiivisia tiloja. Uskonnolliset symbolit ovat yliluonnollisen kieltävässä symbolistisessa uskontopsykologiassa merkinneet yleensä neurooseja, piilotettuja tarpeita, torjuntaa ja kaikkea mahdollista negatiivista. Yleistä on nähdä esimerkiksi symboli 'Isä Jumala' symbolistiseen muotoon puettuna lapsuuden fantasiana isän (tai vanhempien) kaikkivoipaisuudesta. Mielenkiintoista kyllä, myös uskonnollisesta näkökulmasta on yleisesti hyväksytty se, että lapsuuden isäkuva voi vaikuttaa aikuisuuden jumalakuvaan. Jos jollakulla on ollut ankara, syyllistävä ja ikävä isäsuhde, tuppaa jumalasuhde olemaan samanlainen ja niin edelleen. Symbolistisissa näkemyksissä keskeinen merkitys on sillä, missä valossa tutkija näkee kohteensa. Jos hänellä on positiivinen kanta uskontoon, niin symbolistista lähestymistä voidaan käyttää vaikka uskon vahvistamiseen tai kieroutuneen uskonnollisuuden oikaisemiseen. Uskontoon negatiivisesti asennoituva tutkija voi puolestaan yrittää parantaa uskonnollisen henkilön tartunnastaan tyystin. Symbolistisissa teorioissa liikutaan kaiken kaikkiaan hyvin erilaisella maaperällä, kuin korrelatiivisissa tai behavioristisissa teorioissa. Kun edellä mainituissa teorioissa pyrittiin hakemaan konkreetttisia, näkyviä linkkejä uskonnollisen kokemuksen ja todellisuuden välillä, nojaavat symbolistiset teoriat monimutkaisiin ja ei-empiirisiin teorioihin ihmisen psyyken rakenteesta. Uskonnolle kielteisestä symbolistisesta uskontopsykologiasta esimerkkinä toimii klassinen psykoanalyysi ja sen nuorempi sukulainen, objektisuhdeteoria. 4.1. Sigmund Freud ja psykopatologia
|
