Yleinen teologia

 

3.3. Suurten läntisten kirkkokuntien etiikka

Roomalaiskatolinen kirkko on eettisessä opetuksessaan edustanut perinteisesti luonnollisen moraalilain ajatukseen perustuvaa etiikkaa. Sen mukaan kristillinen etiikka perustuu kaikille ihmisille yhteiseen luonnolliseen moraalilakiin niin, että kristilliset hyveet kohottavat luonnolliset hyveet korkeammalle tasolle. Taustalla on näkemys siitä, että ihmisillä on yhteinen luonnollinen ja yliluonnollinen päämäärä, joita kohti hyveet ihmistä ohjaavat. Nämä päämäärät eivät ole kuitenkaan ristiriidassa keskenään, vaan pikemminkin täydentävät toisiaan. Keskustelua on herättänyt erityisesti se, missä määrin luonnollisen moraalilain tulkinnan tulee alistua kirkon opetusviran (esim. paavin ja piispojen) tulkinnan alle.

Reformoidussa teologiassa on useimmiten seurattu näkemystä, jonka mukaan etiikka on mahdollista vain Raamatun ilmoituksen pohjalta. Taustalla on näkemys, että synti on turmellut ihmisen niin perustavalla tavalla, että hän ei luonnostaan kykene tuntemaan oikeaa ja väärää. Tässäkin traditiossa tunnetaan luonnollisen moraalilain ajatus, mutta luonnollisen moraalilain tuntemista pidetään yleisesti liian heikkona esim. yhteiskunnan toiminnan perustaksi.

Luterilaisissa kirkoissa on esiintynyt hyvin erilaisia näkemyksiä luonnollisen moraalilain ja kristillisen ilmoituksen suhteesta. Yleensä luonnolliseen moraalitajuun on kuitenkin suhtauduttu luottavaisemmin kuin reformoidussa traditiossa, vaikka ajatus ihmisen perustavanlaatuisesta turmeltuneisuudesta on keskeistä myös luterilaisuudessa. Luonnollisen lain ajatusta on erityisesti Pohjoismaissa pidetty niin keskeisenä, että kristillinen etiikka on nähty luonnollisen moraalilain kanssa identtisenä. Sen mukaan ei siis ole mitään erityisesti kristillistä etiikka, vaan oikea ja väärä ovat kaikkien ihmisten tunnettavissa luonnollisen moraalitajun kautta. Kristillinen usko saa ihmisen tosin tämän näkemyksen mukaan täyttämään luonnollisen moraalilain vaatimuksen eri syystä syystä kuin ei-kristitty. Se antaa siis uuden motivaation moraaliselle toiminnalle.

Pohdintatehtävä:
Miten katolinen, reformoitu ja luterilainen teologi voisivat etsiä perusteita käskylle: "Älä tapa"?

edellinen sivu   seuraava sivu

 

Systemaattisen teologian etusivulle Koko kurssin aloitussivulle