Yleinen teologia

 

3.1. Etiikan peruskäsitteitä

Seuraavassa on koottu yhteen eräitä etiikan alaan liittyviä peruskäsitteitä. Osaa näistä on käsitelty myös Johdatus dogmatiikkaan -kirjan sivuilla 257-258.

Moraali ja siitä johdettu adjektiivi 'moraalinen' voivat tarkoittaa:

  1. asioita, joihin liittyy tietynlaisia normeja ja arvostuksia, esim. hyvä, paha, huono, oikea, väärä jne. Sitä voidaan myös luonnehtia viittaamalla niihin kysymyksiin ja ongelmiin, joita pidetään moraalisina ongelmina. Tässä merkityksessä moraalisen vastakohtaa kutsutaan yleensä ei-moraaliseksi. Jokin kysymys voi siis olla moraalikysymys tai sitten se ei kuulu moraalin piiriin.

  2. 'moraalinen' voi tarkoittaa myös moraalisesti hyväksyttävää tai aidosti moraalista, ts. oikeaa, hyvää jne. Tässä merkityksessä jokin moraalin piiriin kuuluva asia voi olla joko moraalista tai epämoraalista (moraalitonta).

Etiikka tarkoittaa nykypäivänä lähinnä moraalikysymysten teoreettista tarkastelua tai niitä koskevaa tiedettä. Tavanomaisessa kielenkäytössä eettinen voi tarkoittaa myös kuten 'moraali' 1. etiikan piiriin kuuluvaa tai 2. eettisesti oikeaa tai hyväksyttävää. Jälkimmäisessä tapauksessa käsitettä etiikka käytetään lähinnä 'moraalin' synonyyminä. Etiikassa voidaan erottaa edelleen:

  1. Deskriptiivinen etiikka
    Etiikka voi tyytyä kuvaamaan erilaisia oikeaa ja väärää koskevia käsityksiä, jolloin sitä kutsutaan deskriptiiviseksi.

  2. Normatiivinen etiikka
    Mikäli eettiseen tarkasteluun liitetään pyrkimys ratkaista kysymyksiä moraalisesti oikeasta ja väärästä, on kyseessä normatiivinen eli normeja asettava etiikka. Vaikka näin voidaan käsitteellisesti erotella deskriptiivinen ja normatiivinen etiikka, on kuitenkin kiistanalaista, voiko etiikka koskaan olla puhtaan deskriptiivistä, vai sisältyykö asioiden kuvaukseen aina normatiivisia elementtejä.

  3. Metaetiikka
    Moraalikäsitysten luonteen periaatteellista tarkastelua kutsutaan metaetiikaksi eli etiikan taustateorioiden tarkasteluksi. Tämä käsite tulee usein lähelle sitä, mitä tarkoitetaan deskriptiivisella etiikalla, mutta metaetiikka käsittää lähinnä sen osaa moraalikäsitysten kuvaamisesta, joka liikkuu konkreettisia moraalikysymyksiä perustavammalla teoreettisella tasolla. Metaeettisten teorioiden analyysi pyrkii yleensä välttämään normien asettamista, mutta sitoutumisella tiettyyn metaeettiseen teoriaan voi olla vaikutuksia myös normatiiviseen etiikkaan. Määrätynlainen käsitys moraalinormien perimmäisestä luonteesta voi siis ohjata aivan tietynlaisiin käsityksiin oikeasta ja väärästä, vaikka ei tämä ei suoranaisesti olekaan metaeettisen analyysiin kuuluva asia.

Jos siis käsitellään jotain yksittäistä eettistä teemaa, kuten esimerkikisi sitä, onko ihmisen tappaminen oikeutettua, voidaan edellä lueteltuja käsitteitä käyttää seuraavasti: tappamisen oikeutus on moraalinen kysymys, mutta monet pitävät ihmisen tappamista epämoraalisena. Tappaminen on myös eettinen kysymys, mutta sitä voidaan pitää usein epäeettisenä eli vääränä tekona. Deskriptiivinen etiikka kuvaa erilaisia tappamisen oikeutukseen liittyviä eettisiä teorioita, kuten teoriaa oikeutetusta sodasta. Kun esitetään perusteltu käsitys siitä, onko tappaminen oikeutettua, kyseessä on normatiivinen etiikka. Erilaisten tappamisen oikeutusta puolustavien tai vastustavien eettisten teorioiden edellytysten ja yleisen luonteen tarkastelu kuuluu metaetiikkaan.

edellinen sivu   seuraava sivu

 

Systemaattisen teologian etusivulle Koko kurssin aloitussivulle