Yleinen teologia

 

1.3. Usko ja tieto

Teologian ja tieteen yleensä voidaan sanoa koostuvan väitteistä (kuten "Jumala on olemassa", "ihminen on eläin", jne.) joita voidaan pitää joko tosina tai epätosina. Teologian suhdetta tieteellisyyteen voidaan kuvailla eri tavoin käyttäen kahta käsitettä, jotka ilmaisevat ihmisen suhdetta tällaisten väitteiden totuuteen. Nämä ovat usko ja tieto.

Sekä uskominen että tietäminen on joidenkin lauseiden totena pitämistä; tosin ne eivät ole vain jonkin totena pitämistä, vaan erityisesti uskonnolliseen uskoon sisältyy paljon muutakin. Uskoa tarkastellaan tässä siis siinä mielessä kuin se on "uskoa, että..". Tässä ei siis puhuta uskosta siinä merkityksessä, kun sanomme: "uskon Jumalaan", vaan esimerkiksi siitä, kun sanomme: "uskon, että Jumala on olemassa".

Tässä yhteydessä siis riittää se, että todetaan uskon ja tiedon olevan joidenkin väitteiden totena pitämistä.

Sekä uskominen että tietäminen ovat siis väitteiden totena pitämistä. Ne eroavat toisistaan siinä, mihin totena pitäminen perustuu. Tieto käsitetään yleensä niin, että se perustuu järkevään perusteluun. Tämä ajatus sisältyy ns. klassiseen tiedon määritelmään, jonka mukaan tieto on "hyvin perusteltu tosi uskomus."

Usko ei nojaa rationaalisiin perusteluihin, vaan ilmoitukseen, jonka alkuperää pidetään yliluonnollisena. Tämä pätee ainakin silloin, kun uskosta puhutaan kristillisen teologian yhteydessä ja tarkoitetaan erityisesti uskonnollista uskoa. Ilmoitus taas on luonteeltaan jotain, johon ei voi vedota samoin uskovien piirin ulkopuolella, kuten järkeen perustuvissa argumenteissa voidaan tehdä.

Lue lisää: Johdatus dogmatiikkaan, ss. 19-37.

edellinen sivu   seuraava sivu

 

Systemaattisen teologian  etusivulle Koko kurssin aloitussivulle