Yleinen teologia

 

1.2. "Mitä teologia on?" - esimerkki teologisesta argumentaatiosta

"Teologia on uskontoja, erityisesti kristinuskoa tutkiva tiede."
-Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan esittely

"Kristuksessa on tosi teologia ja Jumalan tuntemus"
-Martti Luther.

Sanaa 'teologia' on käytetty tämän ja edeltävien oppimateriaalien sivuilla jo kyllästymiseen asti. Tästä huolimatta on paikallaan pysähtyä tarkastelemaan sitä, mitä tällä käsitteellä kulloinkin tarkoitetaan. Kuten yllä olevista lainauksista näkyy, 'teologia' voidaan tulkita monin eri tavoin. Näiden joukossa nykyaikaisen tieteellisen teologian määritelmä on vain yksi historian aikana kehittyneistä teologiakäsityksistä. Systemaattinen teologia on toisaalta osa teologiaa, kun teologia ymmärretään osana yliopistojemme tieteiden kokonaisuutta, mutta teologiaa voidaan pitää myös systemaattisen teologian tutkimuskohteena, ja silloin teologialla tarkoitetaan esimerkiksi kristinuskon piirissä esiintyviä oppeja ja käsityksiä.

Seuraavassa käydään läpi eräitä historiassa esiintyneitä käsityksiä teologian luonteesta. Esitetyt käsitykset edustavat lähinnä sellaisia, joissa teologia on jotain lauseiden muodossa ilmaistavissa olevaa. Tällaisten ns. propositionaalisten (lat. propositio=väitelause) käsitysten lisäksi tunnetaan monenlaisia ei-propositionaalisia käsityksiä teologiasta, joiden mukaan teologia on jotain, jota ei voi sanoin ilmaista (esim. yllä olevassa Luther-sitaatissa esiintyvä käsitys teologiasta: teologia, joka "on ristiinnaulitussa Kristuksessa", ei koostune sanoin ilmaistavista oppilauseista).

Erilaisten käsitysten havainnollistamiseksi esitetään kutakin käsitystä vastaava teologian määritelmä. Esitetyt teologian määritelmät ja niitä kohtaan esitetyt vastaväitteet ovat yksinkertaistettuja ideaalimuotoja historiallisissa teksteissä esiintyneistä teologiakäsityksistä; todellisuudessa käsitysten kirjo on paljon vivahteikkaampi. Vaikka kaikki seuraavat määritelmät eivät olekaan ainoastaan kristinuskoa koskevia opillisiä käsityksiä, sovelletaan niihin luvussa "Teologisen argumentaation luonne" esiteltyä opillisten käsitysten perusteluja koskevaa mallia. Sen mukaisesti jokainen teologiakäsitys, joka esitetään aluksi käsitteen 'teologia' määritelmän muodossa, joutuu arvioinnin kohteeksi, jossa määritelmän hyvyys asetetaan kyseenalaiseksi.

Myös määritelmän arvioinnin muodossa esitetyt vastaväitteet ovat itse alttiita kritiikille, ja jos halutaan puolustaa kutakin määritelmää, se voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä kumoamalla esitetyt vastaväitteet. Vastaväitteiden yhteyteen onkin liitetty esimerkkejä tällaisista vastauksista.

Menetelmä muistuttaa keskiajalla kehiteltyä kvestio-metodia (lat. quaestio=kysymys). Tässä menetelmässä

  • käsiteltävä teema muotoillaan kysymyksen muotoon (tässä "Mitä on teologia?")
  • kysymykseen annetaan vastaus (esim. "Teologia on oppia Jumalasta")
  • vastausta kohtaan esitetään vastaväitteitä (esim. "Jumala ei halua itseään tutkittavan")
  • vastausta puolustetaan kumoamalla vastaväitteet

Metodia on käyttänyt teologiassa mm. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) suurteoksessaan Summa theologica.

1. "Teologia on oppia Jumalasta"

Gregorios Nyssalainen, Suuri katekeesi

Näin teologia ymmärrettiin antiikin aikana, jolloin termi tuli käyttöön. Jo antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset kirjoittajat käyttivät sanaa tässä merkityksessä, mutta erityisesti kristityt, jotka puhuivat tämän nimikkeen alla Jumalasta. Kun kolminaisuusopista tuli keskeisin Jumala-opin osa, tarkoitti teologia pitkään nimenomaan kolminaisuusoppia. Kolminaisuusopistakin teologia tarkoitti vain sitä osaa, joka puhuu Kolminaisuuden persoonien ja olemuksen välistä suhdetta, eikä siihen kuulunut kolmiyhteisen Jumalan toiminta maailmassa.

Perustelut

Perustuu sanan kreikankieliseen alkuperään: theos=Jumala, logos=sana.

Määritelmää kohtaan esitettyjä vastaväitteitä

a. Teologiassa ei pitäisi keskittyä kovin paljon Jumalan itsensä tarkasteluun, koska Jumala on salattu ja haluaa itseään ennemminkin palvottavan kuin tutkittavan:

"Siten Paavali kirjoittaa 1. Kor. 1:21 Jumalan tahtovan tulla tiedetyksi uudella tavalla, nimittäin saarnan hullutuksella, koska Jumalaa viisaudessaan ei voida oppia tuntemaan viisauden avulla. Tästä syystä meidän ei tule kovin paljoa nähdä vaivaa ylimpien opinkohtien "Jumala", "Jumalan ykseys", "Kolminaisuus", "Luomisen mysteeri", "Jumalan lihaksi tulemisen tapa" kanssa. Kysyn sinulta, mitä skolastiset teologisoijat saavuttivat niinä vuosisatoina, jotka he käyttivät pelkästään näiden opinkohtien selittelyyn…Mutta sitä, joka on tietämätön muista kohdista, kuten "synti", "synnin valta", "laki" ja "armo", voin tuskin pitää kristittynä. Näissä kohdissa Kristus varsinaisesti opitaan tuntemaan, koska Kristuksen tunteminen on hänen hyvien tekojensa tuntemista eikä - kuten skolastikot opettavat - hänen luontojensa ja lihaksitulemisensa eri tapojen miettimistä." (Philipp Melanchthon, Ydinkohdat (1521), suom. Risto Saarinen).

Pohdintatehtävä:
Muodosta teologian määritelmä Melanchthonin tekstin lainauksen pohjalta. Ota huomioon se, mitä määritelmistä sanotaan alaluvussa "Opillisen argumentaation luonne".

b. Feministinen kritiikki: sana theos on kreikassa suvultaan maskuliini, mutta Jumala ei ole sukupuoleltaan mies. Pitäisi voida puhua thealogiasta (thea=naispuolinen Jumala).

c. Käytännön tarve: oppia Jumalasta on järkevää tarkastella muiden kristinuskoon liittyvien käsitysten yhteydessä.

d. Uskontotieteellinen kritiikki: eri uskontojen samankaltaisia käsityksiä on hyvä tarkastella yhdessä. Kaikissa uskonnoissa ei kuitenkaan puhuta Jumalasta tai jumalista.

2. "Teologia on tiedettä, jonka kohteena on Jumala"

Tuomas Akvinolainen, Summa theologiae

Keskiajalla teologia alkoi tarkoittaa uskonasioita koskevaa yliopistollista tieteenalaa, joka sisälsi muutakin kuin pelkästään oppia Jumalasta. Näin esimerkiksi sakramenttioppi, pelastusoppi ja kirkko-oppi laskettiin osaksi teologiaa.

Määritelmää kohtaan esitettyjä vastaväitteitä

a. Jos teologia haluaa olla tiedettä, täytyy siinä saatu tieto perustua tiedettyihin lauseisiin. Kristinuskon perustana on kuitenkin lauseita, joiden totuus perustuu uskoon eikä tietoon.

b. Teologiassa ei puhuta vain Jumalasta, vaan myös kristillisen opin kohdista, jotka eivät suoranaisesti koske Jumalaa, vaan esim. sakramentteja, pelastusta jne.

vastaus vastaväitteeseen 2b.

c. Uskonnollinen kieli ei ole samanlaista kuin tieteen kieli, vaan se on kokemuksen kieltä. Siksi sen lauseita ei voi osoittaa todeksi tai epätodeksi (ks. Johdatus dogmatiikkaan, ss. 24-26).

3. "Teologia on kristinuskoa koskevien käsitysten systemaattista tarkastelua, joka analysoi ja vertailee erilaisia käsityksiä"

Nykypäivänä ei teologiassa useinkaan pyritä ratkaisemaan sitä, mikä käsitys Jumalasta tms. on oikea, vaan pikemminkin esitellään ja analysoidaan eri näkemyksiä mahdollisimman puolueettomasti. Määritelmä ei kata kaikkia nykyisen teologisen tieteen osa-alueita, vaan lähinnä systemaattisen teologian alan.

Määritelmää kohtaan esitetty vastaväite

Tällaisen puolueettoman tarkastelun mahdollisuutta on jatkuvasti arvosteltu, ja monet merkittävät teologit (kuten Wolfhart Pannenberg) haluavat pitää erityisesti systemaattisen teologian tehtävänä etsiä sitä mitkä Jumalaa ja jumalallisia asioita koskevat asiat ovat tosia ja mitkä epätosia.

4. "Teologia on uskontoja, erityisesti kristinuskoa koskevaa tieteellistä tutkimusta"

Eräiden mielestä teologiaa ei pitäisi rajoittaa kristillisen uskon tutkimiseen, vaan liittää se osaksi eri uskontojen tutkimusta.

Määritelmää kohtaan esitetty vastaväite

Tämä määritelmä tulee lähelle sitä mitä tarkoitetaan uskontotieteellä (ks. uskontotieteen osio). Teologia pelkistyy uskontotieteeksi.

edellinen   seuraava

 

Systemaattisen teologian  etusivulle Koko kurssin aloitussivulle