Yleinen teologia

 

3 Kirkkososiologia

Miksi kirkosta erotaan?

Mihin suomalainen uskoo?

Kirkkososiologia, nimensä mukaisesti, on oppiaine, jonka tarkastelun kohteina ovat kirkko (teologia) ja sitä ympäröivä yhteiskunta (sosiologia). Kirkkososiologian tutkimus lähti liikkeelle Ranskasta 1930-luvulla. Tutkimuksen kohteina olivat tuolloin paikallisseurakunnat ja tutkimuksen pääpainotus oli kirkon pastoraalisessa työssä ja hengellisessä hoidossa. Näistä painotuksista johtuen kirkkososiologiaa kutsuttiinkin pastoraalisosiologiaksi. 1950-luvulla kirkkososiologinen tutkimus levisi myös joihinkin muihin Keski-Euroopan maihin, myös pohjoismaihin (lähinnä Ruotsiin). Pohjoismaista laajimmaksi kirkkososiologian tutkijaksi kehittyi Suomi 1970-luvulla, jolloin kirkkososiologia vakiintui omaksi oppiaineekseen Helsingin yliopistossa.

Kirkkososiologian tutkimuksessa on näkyvissä kaksi päälinjaa: saksankielisellä alueella painottunut "Kirchensoziologie" ja englanninkielisellä alueella painottunut "Church ja Society". Ensiksi mainittu tutkii erityisesti kirkon toimintaa, hallintoa ja ihmisten uskonnollista asennoitumista ja käyttäytymistä. Jälkimmäinen linja keskittyy nimensä mukaisesti pääasiassa kirkon ja yhteiskunnan suhteisiin. Suomalainen kirkkososiologian tutkimus pitää nykyään sisällään molemmat edellä esitetyt linjat.

Sosiologian käyttö teologian "aputieteenä" ei ole ollut täysin ongelmatonta; käytiin keskustelua siitä, voidaanko uskonnollisia ilmiöitä lainkaan tarkastella sosiologisesti, onhan uskonnollinen elämä perimmältä olemukseltaan "yliluonnollista". Sosiologeja ei myöskään miellyttänyt sosiologian alisteinen asema suhteessa teologiaan. Joachim Matthesin mielestä kumpikaan ala ei voinut pidättää itsellään yksinoikeutta tutkia uskontoa. Niinpä tarvittiin uusia termejä ja käsitteitä, joilla kumpikin oppiala pystyi operoimaan uskonnollisten ilmiöiden kanssa. Tuloksena onkin ollut se, että kirkkososiologia tutkii uskonnollisia ilmiöitä yleisen sosiologian (yhteiskuntatieteiden) teorioiden ja menetelmien avulla, joita se on kehittänyt edelleen voidakseen paremmin ja tarkemmin tutkia kirkollisen elämän omaleimaisuutta. Sosiologian lisäksi muista tieteenaloista myös uskontotiede tutkii uskonnollista elämää. Teologian sisällä kirkkososiologia tulee lähelle monia oppiaineita ja menee niiden kanssa osittain limittäin. Näistä esimerkkeinä uskonnonpedagogiikka ja kirkkohistoria.

Yhteiskunnan erilaiset kehityssuunnat vaikuttavat sekä kirkon toimintaan että ihmisten uskonnollisuuteen ja uskonnolliseen asennoitumiseen. Kirkkososiologisessa tutkimuksessa tämä näkyy mm. kirkon ja politiikan välisten suhteiden ja sekularisaation eli maallistumisen tutkimissa, joka nähdään kohonneen koulutustason, elinkeinorakenteen muutoksen (maanviljelykulttuurista erilaisiin palveluammatteihin), individualismin eli yksilökeskeisyyden ja globalisoitumisen eli ylikansallistumisen. Kirkkososiologia on siis kiinnostunut kirkon ja uskonnollisten liikkeiden asemasta ja tehtävistä yhteiskunnassa.

Kirkkososiologiassa tutkitaan ihmisten uskonnollista elämää ja käyttäytymistä sekä uskonnollisuuden vahvuutta ja heikkoutta. Näitä osa-alueita tutkitaan esimerkiksi rukoilemisen ja jumalanpalvelukseen osallistumisaktiivisuuden avulla. Näin kirkkososiologia tulee lähelle liturgiikan tutkimusaluetta. Kirkon tutkimuskeskuksen vaikutuksesta tutkimus keskittyi varsinkin alkuaikoinaan siihen, missä määrin ihmiset osallistuvat kirkon toimintaan tai tavoittavat kirkon toiminnan.

Kirkkososiologiaa kiinnostaa myös kirkko instituutiona. Tällöin kiinnostuksen kohteina ovat organisatoriset rakenteet, työntekijät, luottamushenkilöt, kysymykset uskonnollisuudesta ja kirkollisuudesta ja kirkon sosiaalisesta rakenteesta.

Kirkon jäsenistö ja sekularisaatio (ev. lut. kirkon sivuilla)

Kirkon asema suomalaisessa yhteiskunnassa (ev. lut. kirkon sivuilla)

Kirkkososiologia. Toim. I. Askola, T. Lampinen ja P. Lempiäinen. 1982. Helsinki.

Alaan liittyviä Kirkon tutkimuskeskuksen tuloksia (hae: "kirkon tutkimuskeskustutkimukset)

Tuoreimpia kirkkososiologisia tutkimuksia (Hgin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksen www-sivut)

Alan pro gradu -tutkielma (avaa pdf-tiedosto)

Kirkkososiologian viriketehtävä: etsi internetistä maallistumista koskevia artikkeleita. Pohdi maallistumisen syitä. Voit käyttää myös muita lähteitä.

Tiivistelmä alan tutkimuksesta: Eila Helander: "A Sosiological Approach to Partnership Relations within the Context of Missions". Tutkijan laatima referaatti. Julkaisematon opetusmateriaali "Käytännöllisen teologian tutkimusten esittelyä". Toim. prof. Markku Heikkilä ja TM Merja Olin 1997.

edellinen sivu    

 

 

Käytännöllisen teologian  etusivulle Koko kurssin aloitussivulle