Yleinen teologia

 

1.1.4 Kirkkoarkkitehtuuri ja -taide

Kirkkorakennus on perinteisesti ollut keskellä kirkonkylää ja se on hallinnut koko maisemaa. Kirkko ei ole kuitenkaan ainoastaan näyttävä rakennus, vaan se nähdään myös sakraalirakennuksena eli pyhänä rakennuksena, joka on Jumalan huone ja joka kätkee äärettömän ulottuvuuden sisäänsä. Tämä ajattelu on säilynyt siitä huolimatta, että modernit kirkot nähdään myös julkisina tiloina ja seurakunnan kokoontumispaikkoina. Myös kirkkotaiteen ja -arkkitehtuurin tutkimus kuuluu käytännöllisen teologian tutkimuskohteisiin. Kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen tutkimus ei Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ole itsenäinen oppialansa vaan se niveltyy osaksi yleisen käytännöllisen teologian tutkimusta. Kirkkoarkkitehtuurin tutkimuskohteena ovat kirkkorakennukset. Kirkkoarkkitehtuuria ei voida erottaa muusta rakennuskulttuurista. Kirkkojen rakentaminen seuraa luonnollisesti muun arkkitehtuurin suuntauksia ja sen avulla voidaan analysoida, miten eri aikoina rakennettiin ja mikä rakennustyyli oli kulloinkin hallitseva. Kirkkotaide on kiinnostunut esimerkiksi kirkkotekstiileistä ja kirkon kuvataiteesta.

Vaikka kirkkoarkkitehtuuria ja -taidetta koskevia tutkimuksia ei olekaan ilmestynyt runsaasti, voidaan kuitenkin todeta, että kiinnostus oppialaa kohtaan on jatkuvasti kasvamassa. Tästä ovat osoituksena Käytännöllisen teologian laitoksella valmisteilla oleva väitöskirja ja useat kirkkoarkkitehtuuria koskevat pro gradu -tutkielmat. Kasvavasta kiinnostuksesta kertoo myös Käytännöllisen teologian laitoksella ylläpidettävä kirkkoarkkitehtuuria ja -taidetta koskeva arkisto.

Kuvio-arkisto (Taiteen ja kulttuurin digitaalinen kuva-arkisto)
Leikkimielinen tehtävä

Kirkkoarkkitehtuuri ja -taide käyttää apunaan yleisen taiteentutkimuksen tutkimuksellisia apuvälineitä. Teologinen näkökulma muodostuu siitä, että tutkitaan kirkollisessa käytössä olevaa aineistoa ja niiden mahdollista teologista sanomaa. Kirkkoarkkitehtuuria ja -taidetta eli uskonnollisia taideobjekteja voidaan tarkastella niiden rakenteen, merkityksen sekä käyttöfunktion kannalta. Rakenteen tarkastelussa kiinnitetään huomiota uskonnollisten taideobjektien väreihin ja muotoihin sekä näiden yhdistelmiin. Tämäntyyppinen tarkastelu on teologi Paul Tillichin käsityksen mukaan tärkeää; hänen mukaansa uskonnollisilla taideobjekteilla on ekspressiivinen luonne eli niille on tyypillistä tietyt yhteiset piirteet. Näitä yhteisiä piirteitä voidaan löytää juuri esimerkiksi rakenteellisen tarkastelun avulla.

Taideobjekteja voidaan tutkia myös sen merkityksen näkökulmasta. Yksi kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen alue onkin symboliikan tutkiminen. Yksi esimerkki tällaisesta on kala-symboli, jota kristillisessä kirkossa käytetään merkityksessä 'Kristus'.

Kolmas uskonnollisten taideobjektien tarkastelunäkökulma on niiden käyttöfunktion tutkiminen. Käyttöfunktion näkökulmasta taideobjekti voi olla uskonnollinen silloin, kun sen käyttötapa on jollain tavalla pyhä (se on esimerkiksi liturgisessa käytössä) tai se voi olla uskonnollinen myös itsenäisenä taideteoksena. Helsingin yliopistossa korostetaan viimeksi mainittua autonomian käsitystä. Taiteentutkimuksen menetelmästä saat konkreettisen kuvan tutustuessasi osion lopussa olevaan alan tutkimukseen.

Yleistä kirkkotaiteesta (Pälkäneen lukion RaamattuNet-sivut)

KirjavinkkiCarl Henrik Martling: Puhuva hiljaisuus. 1989. Helsinki.

KirjavinkkiSuomen kirkot ja kirkkotaide I (1978) ja II (1980). Lieto.

KirjavinkkiP. Vähäkangas: Taide alttarilla. 1996. Jyväskylä.

KirjavinkkiViimeiset leposijamme. Hautausmaat ja hautamuistomerkit. Toim. P. Lempiäinen ja B. Nickels. 1990. Helsinki.

Kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen viriketehtävä:
lue Carl Henrik Martlingin kirja "Puhuva hiljaisuus". Käy kotikirkossasi/missä tahansa kirkkorakennuksessa ja pohdi kirjan pohjalta, miten symbolimaailma näyttäytyy kyseisessä kirkossa.

Tiivistelmä alan tutkimuksesta: Matti Komulaisen väitöskirja "Pohjois-Savon vanhat kirkkomaalaukset. Kuopion vanhan emäseurakunnan alueen kirkkomaalaukset 1721-1809." Tiedot väitöskirjasta kerännyt prof. Markku Heikkilä. Tiedot löytyvät julkaisemattomasta opetusmateriaalista.

 

edellinen sivu   seuraava sivu

 

 

Käytännöllisen teologian  etusivulle Koko kurssin aloitussivulle