UUDEN TESTAMENTIN TEOLOGIAA

Jeesuksen kuoltua hänen oppilaansa kokivat ilmestyksiä, joiden perusteella he uskoivat opettajansa nousseen kuolleista. He lähtivät julistamaan tätä sanomaa ja perustivat sanomaan uskovien seurakuntia.

Aluksi liike oli osa monimuotoista juutalaista uskontoa. Jeesukseen uskovat erosivat muista juutalaisista vain siten, että he uskoivat Jeesuksen olevan messiaan. Ajan myötä liike erkani juutalaisuudesta ja hajaantui, sillä kristittynä eläminen merkitsi eri ryhmille eri asioita. Eri suuntaukset omaksuivat erilaisia tapoja ja myös tulkitsivat uskoaan eri tavoin. Tämä moninaisuus näkyy UT:n kirjoituksissa.

Vaikuttaa siltä, että varsin varhain Jerusalemissa toimi kaksi kristillistä seurakuntaa: "heprealaiset" ja "hellenistit" (vrt. Ap.t. 6:1-7). Heprealaiset puhuivat arameaa ja pitäytyivät edelleen juutalaiseen elämäntapaan, mm. osallistumalla temppelikulttiin ja synagogajumalanpalveluksiin. Sen sijaan hellenistit, jotka koostuivat kreikkaa puhuvista, Jerusalemiin muuttaneista diasporajuutalaisista, suhtautuivat kriittisesti temppeliin eivätkä noudattaneet juutalaisia puhtaussäädöksiä. Ryhmien välillä ilmeni erimielisyyksiä. Hellenistit suhtautuivat myötämielisesti ei-juutalaisiin (eli pakanoihin) ja julistivat evankeliumia myös heidän keskuudessaan. Pakanat hyväksyttiin Jeesuksen seuraajiksi pelkän kasteen perusteella - heidän ei siis tarvinnut tulla samalla juutalaisiksi. Ilman leviämistä pakanoiden keskuuteen kristinusko ei olisi voinut kehittyä maailmanuskonnoksi.

Juutalaisista tavoista kiinnipitävien juutalaiskristittyjen ja ei-juutalaisen taustan omaavien pakanakristittyjen ohella kolmas merkittävä kristinuskon varhainen muoto oli gnostilainen kristillisyys. Se yhdisti sanoman Jeesuksesta gnostilaiseen uskonnollis-filosofiseen maailmankatsomukseen, joka korosti hengellisen ja aineellisen maailman vastakkaisuutta. Gnostilaisuuden mukaan pelastus oli mahdollista erityisen tiedon (kr. gnoosis) avulla. Kristillisessä tulkinnassa Jeesus oli tuonut tämän pelastavan tiedon ihmiskunnalle. Gnostilaisella kristinuskon tulkinnalla oli laaja kannatus kristinuskon muotoutumisvaiheessa. 300- ja 400-lukujen kirkkoisät tuomitsivat sen kuitenkin harhaopiksi ja vähitellen sen merkitys väheni.

Kristologia

Jeesuksen seuraajien suhde lakiin

Eskatologia