Eksegetiikka
Raamatun tutkimus ja tulkintaVTUT
http://www.evl.fi/raamattu/

 

 

Uusi testamentti
Osion etusivu
UT:n kaanon
Jeesus 1 2 3 4
UT:n teologiaa

JEESUKSEN ELÄMÄSTÄ KERTOVAT LÄHTEET

UT:n kaanonin ulkopuolista ja siitä riippumatonta materiaalia Jeesuksesta on niukasti. Lisäksi tämän materiaalin tulkintaan liittyy ongelmia. Seuraavassa esitellään lyhyesti 1. roomalaisia, ei-kristillisiä lähteitä, 2. juutalaisia, ei-kristillisiä lähteitä, 3. kristillisiä kaanonin ulkopuolisia lähteitä ja 4. kaanoniin kuuluvia lähteitä.

1. roomalaiset, ei-kristilliset lähteet

Tacitus (n. 55-120 jKr.) viitatessaan keisari Neroon Rooman palon alkuunpanijana toteaa, että kristityt, joiden syyksi keisari halusi palon vierittää, ovat saaneet nimensä "Christuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloituttanut Tiberiuksen aikana" (Annales 15.44). Christus/Khristos (voideltu) ei ole roomalainen eikä kreikkalainen erisnimi. Siksi sillä ei ole muuta luontevaa tarkoitetta kuin Jeesus Nasaretilainen.

Suetonius (n. 70-130 jKr.) kertoo Claudiuksen (41-54 jKr.) karkottaneen juutalaiset Roomasta, koska he "aiheuttivat jatkuvasti levottomuutta Chrestuksen heitä siihen yllyttäessä" (De vita Caesarum 25.4). Suetonius todennäköisesti viittaa uuden uskon aiheuttamiin levottomuuksiin, jotka ovat syntyneet Rooman juutalaisten keskuudessa.

Plinius nuorempi (61-120 jKr.), joka toimi Bitynian maaherrana, tiedustelee keisari Trajanukselta (98-117 jKr.), miten hänen tulisi suhtautua alueellaan oleviin kristittyihin. Kun Plinius kuvaa heitä, hän mainitsee, että heidän on tapana "kokoontua määräpäivänä ennen aamun koittoa ja esittää vuorolauluna hymni Kristukselle ikään kuin jumalalle" (Epistulae 10.96.7).

Tekstien (kaikki peräisin n. 112-115 jKr.) anti on vähäinen. Ne perustuvat todennäköisesti kristittyjen itsensä antamaan tietoon Kristuksen/Jeesuksen olemassa olosta (Tacitus voi olla ainoa poikkeus). Ne kertovat kuitenkin, että jo varsin varhain eri puolilla Rooman valtakuntaa oli Jeesukseen uskovia ryhmiä.

2. juutalaiset ei-kristilliset lähteet

Juutalaiselta historioitsijalta Josefukselta (n. 37-100 jKr.) löytyy mainita, jonka mukaan ylipappi Ananias kutsui koolle juutalaisen suuren neuvoston tuomitsemaan "Jaakobin, Kristukseksi kutsutun Jeesuksen veljen, sekä muutamia muita, joita hän syytti lain rikkomisesta ja antoi kivittää kuoliaaksi" (Antiquitates 20.200). Kerrottu välikohtaus tapahtui vuonna 62 jKr.

Josefukselta on peräisin myös toinen kiintoisa teksti:
"Samoihin aikoihin eli Jeesus, viisas ihminen [- jos häntä edes voi sanoa ihmiseksi]. Hän teki näet aivan uskomattomia tekoja ja opetti kaikkia, jotka ottivat totuuden ilolla vastaan. Hän veti puoleensa paitsi monia juutalaisia myös monia pakanoita. [Hän oli Kristus.] Vaikka Pilatus johtajiemme syytöksen perusteella tuomitsi hänet ristille, hänen aiemmat kannattajansa eivät luopuneet hänestä[, sillä hän ilmestyi heille kolmantena päivänä jälleen elävänä. Tämän ja lukemattomia muita ihmeellisiä asioita olivat Jumalan lähettämät profeetat julistaneet hänestä ennalta]. Yhä edelleen on olemassa kristittyjen joukko, joka nimittää itseään hänen mukaansa." (Antiquitates 18.63-64)

Vaikka tyyli on Josefuksen, teksti ei sovi hyvin tekstiyhteyteensä ja sisältö viittaa siihen, että kysymyksessä on kristillisen toimittajan tekemä lisäys (Josefuksen tekstejä välittivät eteenpäin lähinnä kristilliset kopioitsijat). Hakasulkuihin on merkitty ne kohdat, joiden uskotaan olevan kristillisiä lisäyksiä.

3. kristilliset, kaanonin ulkopuoliset lähteet

Jeesuksen elämästä, opetuksesta ja teoista kertovia kaanonin ulkopuolisia tekstejä on runsaasti. Pääosin ne eivät sisällä historiallisesti merkittävää informaatiota. Esimerkiksi Jeesuksen lapsuudesta syntyi kertomuksia, joissa kuvattiin, millä tavoin Jeesuksen jumalallinen luonne ja arvovalta näkyi jo lapsena.

Kiintoisimmat ei-kanoniset varhaiskristilliset tekstit tai tekstikatkelmat, joilla voi olla merkitystä historian Jeesuksen rekonstruktiolle, ovat jotkut kirkkoisien tai muiden kristillisten kirjoittajien säilyttämät Jeesusta siteeraavat kohdat (ns. "Herran sanat") sekä Tuomaan evankeliumi. Yksittäiset "Herran sanat" eivät kuitenkaan auta kokonaiskuvan hahmottamisessa. Tuomaan evankeliumi näyttää sisältävän synoptikoista riippumatonta aineistoa, mutta se ei sisällä kertovaa aineistoa, joten sitä voi periaatteessa käyttää vain Jeesuksen opetuksen rekonstruoinnissa.

4. Kaanoniin kuuluvat lähteet

Paavali, UT:n vanhin todistaja, kertoo hämmentävän vähän Jeesuksen elämästä. Hän viittaa Jeesuksen syntymään (Gal. 4:4) ja lainaa vanhaa traditiota, jossa puhutaan Jeesuksen kuolemasta, hautaamisesta, ylösnousemuksesta ja ilmestyksistä (1. Kor. 15:3-5 ). Muutaman kerran hän lainaa Herran sanoja, esim. Jeesuksen toista tulemista koskeva opetus (1. Tess. 4:15-16), ehtoollisen asetussanat (1. Kor. 11:23-25), avioerokieltoa koskeva lainaus (1. Kor. 7:10 ).

Miksi Paavali puhui niin vähän Jeesuksesta? Vastaus saattaa liittyä siihen, että Paavalin julistuksen painopiste oli nykyhetkessä ja välittömässä tulevaisuudessa, ei kerran eläneen Jeesuksen historiassa. Tärkeämpää kuin se, mitä Jeesus oli elämässään tehnyt ja opettanut, oli se, miten hän ylösnousseena vaikutti uskovien elämään. Lisäksi Paavalin suhde Jerusalemin seurakunnan johtajiin, niihin, jotka olivat tunteneet Jeesuksen tämän eläessä parhaiten, oli vähintäänkin jännitteinen.

Näin ollen käytännössä kaikki yksityiskohtaisempi tieto Jeesuksen elämästä täytyy selvittää UT:n evankeliumien pohjalta. Niissä esiintyviin tietoihin täytyy kuitenkin suhtautua kriittisesti. Ensinnäkin yksikään evankeliumi ei ole silminnäkijäkuvaus vaan ne on kaikki koottu useista varhaisemmista suullisista ja kirjallisista lähteistä. Toiseksi uskonnollinen/teologinen ja historiallinen totuus sulautuvat niissä yhteen, ja historiallinen totuus jää paikoitellen teologisen totuuden varjoon. Erityisen selvästi tämä näkyy Johanneksen evankeliumissa, joka poikkeaa synoptisista evankeliumeista ratkaisevasti sekä Jeesuksen toiminnan että opetuksen kuvauksessa. Historiallisena lähteenä sillä ei juuri ole arvoa, vaikka se saattaa myös sisältää joitakin historiallisia muistumia Jeesuksen elämästä.

lueAihetta valaisee J. Kiilunen,
"Jeesuksen historian lähteet" teoksessa R. Uro & O. Lehtipuu (toim.), Nasaretilaisen historia. Kirjapaja, Helsinki, 1997, ss. 28-51.

 

| JEESUS: | Elämästä kertovat lähteet | Elämän pääpiirteet | Miksi Jeesus ristiinnaulittiin? |

Sivun alkuun

 

Eksegetiikan etusivulle