JEESUKSEN ELÄMÄN PÄÄPIIRTEET

Koska Jeesus syntyi?

Vanhin evankeliumi (Mark.) ei ole lainkaan kiinnostunut Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta, vaan aloittaa kertomuksensa Jeesuksen julkisen toiminnan alusta. Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen syntymästä, mutta mm. ajankohdan osalta ristiriitaisesti: sekä Matteuksen (2:1) että ilmeisesti myös Luukkaan mukaan (ks. 1:5) Jeesus syntyy kuningas Herodeksen hallitessa Juudeaa. Tämä kuoli 4 eKr. (Nykyinen ajanlaskumme on peräisin 500-luvulta. Sen alkupisteeksi valittiin Kristuksen syntymä, mutta kalenterin laatineen munkin laskelmiin sisältyi virheitä, ja näin ollen Jeesus lienee syntynyt ennen Jeesuksen syntymää!) Luukkaan antamien tietojen mukaan Jeesuksen syntymä sijoittui myös Quiriniuksen maaherrakautena toimitetun verollepanon yhteyteen (2:1-2). Nykykäsityksen mukaan tämä verollepano tapahtui 6 jKr. Näin Luukkaan tiedot eivät ole luontevasti yhdistettävissä keskenään. Jeesuksen syntymää on yritetty ajoittaa myös astronomian avulla. Matteus kertoo erikoisen kirkkaan tähden johdattaneen itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luo. Evankelista esittää tähden kuitenkin enemmän ihmeenä kuin esimerkiksi tähtikonstellaationa (joksi on ehdotettu mm. Jupiterin ja Saturnuksen kohtaamista 7/6 eKr.). Sitä paitsi antiikista tunnetaan myös muita kertomuksia, joissa tähtitaivaan ilmiöt juhlistavat suurmiehen syntymää. Jeesuksen syntymävuotta ei voida näin ollen ongelmitta ajoittaa.

Milloin ja kuinka kauan Jeesus toimi julkisesti?

Jeesuksen julkinen toiminta näyttää synoptikkojen mukaan kestäneen yhden vuoden (kenties lyhyemmänkin aikaa), Johanneksen mukaan enemmän kuin kaksi vuotta. Johannes mainitsee kolme pääsiäisjuhlaa Jerusalemissa (2:13; 6:4; 12:1). Luukkaan mukaan Johannes Kastaja aloitti toimintansa keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena (3:1) eli 27/28. Tämä sopii hyvin yhteen sen monissa lähteissä esiintyneen tiedon kanssa, että Jeesus toimi Pontius Pilatuksen ollessa Juudean prokuraattorina eli maaherrana eli 26-36 jKr.

Mikä oli Jeesuksen suhde Johannes Kastajaan?

Kaikki evankeliumit kertovat, että Jeesus kävi Johanneksen kasteella. Tätä pidetään ilmeisenä historiallisena tosiasiana jo siitäkin syystä, että sitä on jouduttu selittelemään. Joillekin varhaiskristillisille kirjoittajille tuotti vaikeuksia ajatus, että synnitön Jumalan poika otti kasteen syntien anteeksi saamiseksi (vrt. Mark. 1:9; Matt. 3:13-15 ; Joh. 1:29-34). Monien tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että Jeesus oli Johanneksen oppilas. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksenkin (opettajansa esimerkin mukaisesti) kastaneen (4:1), vaikka tietoa pyritäänkin korjaamaan (4:2). Johanneksen evankeliumin mukaan myös osa Jeesuksen oppilaista oli entisiä Kastajan oppilaita, mikä voisi puhua sen puolesta, että Jeesus ja nämä oppilaat olivat kuuluneet samaan joukkoon eli Johanneksen oppilaisiin. Myös kasteen voimakas asema jo varhaisissa kristillisissä seurakunnissa saattaisi viitata siihen, että Jeesus-liikkeellä oli juurensa Kastajan oppilaspiirissä.

Milloin Jeesus kuoli?

Toinen varmana historiallisena tapahtumana pidetty seikka Jeesuksen elämässä on se, että hän kuoli ristiinnaulittuna. Olisi vaikea kuvitella, miksi kristityt olisivat keksineet, että heidän opettajansa teloitettiin rikollisena. Ristiinnaulitsemista pidettiin häpeällisenä kuolintapana. Ajallisesti Jeesuksen kuoleman on täytynyt sijoittua ennen Paavalin kääntymystä, joka pystytään puolestaan ajoittamaan ns. Gallio-piirtokirjoituksen (sen mukaan Gallio oli Akaian käskynhaltijana 51-52, jolloin Paavali oli Korintissa [Ap. t. 18:12-18]) ja Galatalaiskirjeen tiedonantojen perusteella vuosille 32-35. Jeesus lienee kuollut joskus vuosien 28-32 jKr. välisenä aikana, mikä sopii yhteen Pilatuksen hallitusvuosien (26-36 jKr.) kanssa.

Mitä Jeesuksen julkinen toiminta sisälsi?

Näiden kahden paalun - kasteen ja kuoleman - väliin ajoittuu Jeesuksen julkinen toiminta kiertelevänä saarnaajana ja parantajana. Jeesus aloitti julkisen toimintansa Galileassa, erityisesti maaseudun pikkukaupungeissa ja kylissä, mutta näyttää välttäneen alueen suuria hellenistisiä kaupunkeja (Sepforis ja Tiberias).

Jeesus kutsui oppilaita. Eräät tutkijat näkevät 12 oppilaan kutsumisessa symbolisen teon: he edustivat Israelin 12 heimon uudelleen asettamista, jonka Jeesus näki lopullisesti toteutuvan Jumalan valtakunnan tullessa (Matt. 19:28; Luuk. 22:30). Toiset korostavat sitä, että ajatus 12 lähimmästä oppilaasta on ongelmallinen. Eri evankelistat nimeävät joukkoon eri oppilaita (Mark. 3:16-17; Matt. 10:2-4; Luuk. 6:14-16; lisäksi Joh. nimeää oppilaita, joita synoptikot eivät tunne). Lisäksi kaksitoista instituutiona näyttää katoavan nopeasti Jeesuksen kuoleman jälkeen.

Jeesus sai mainetta ihmeiden tekijänä, mikä ei antiikin aikana ollut ainutaatuista. Esim. Josefus kertoo tietämistään juutalaisista ihmeidentekijöistä.

Jeesuksen julistuksen keskipisteenä oli Jumalan valtakunta (Mark. 1:14-15). Siihen liitetään evankeliumeissa mm. seuraavia piirteitä:

1. Jumalan valtakunta saapuu (lähi)tulevaisuudessa, mutta on samalla jo läsnä Jeesuksen opetuksessa (Matt. 10:7; Luuk 11:19-20)
2. Jumalan valtakunta saapuu yllättäen, ehkä pienenä ja vähäpätöisenä mutta valmiina kasvuun (Luuk. 12:39-40; Luuk. 13:18-19,20-21)
3. Jumalan valtakunta edellyttää asioiden uudelleen arviointia ja kaikesta luopumista (Luuk. 9:57-62; Matt. 13:44-46)
4. Jumalan valtakunta on köyhien ja vähäosaisten valtakunta (Luuk. 6:20-21; Mark. 10:14-15,25)
5. Jumalan valtakunta on konkreettinen maan päälle laskeutuva todellisuus, jossa vietetään juhla-ateriaa ja jossa oppilaat hallitsevat (Luuk. 22:30 vrt. Luuk. 13:28-29)
6. Jumalan valtakunta merkitsee ja edellyttää uutta elämäntapaa (Mark. 12:28-34; Matt. 5:38-48)

Jeesus meni oppilaineen Jerusalemiin ja teki jonkinlaisen provokaation temppelissä, minkä vuoksi roomalaiset myöhemmin pidättivät ja teloittivat hänet.

Lue lisää historian Jeesuksesta Heikki Räisäsen artikkelista "Nasaretin miehen arvoitus" (Vartija 108 (1995), ss. 52-61.)

| JEESUS: | Elämästä kertovat lähteet | Elämän pääpiirteet | Miksi Jeesus ristiinnaulittiin? |